Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

KUNTAVAALIT 2017 - Asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Olen syntyperäinen espoolainen, ja vuosien varrella moni hyvinkin erityyppinen alue Espoossa on ehtinyt tulla itselleni läheiseksi. Olen asunut Lähderannassa, Viherlaaksossa, Laaksolahdessa, Kilossa ja Kauklahdessa. Viimeiset 20 vuotta työt ja harrastukset ovat painottuneet eteläisen Espoon eri puolille. Pohjois-Espoo taas on tullut tutuksi harrastusten ja kesätöiden kautta.

Espoo on aina ollut luonnonläheinen, kaunis ja turvallinen paikka asua. Vetovoimatekijät tulee säilyttää, ja kehittää niitä käsi kädessä uudistuvan kaupunkikuvan kanssa. Ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin tulee olla aina etusijalla myös keskellä suuria suunnitelmia.

Espoon tulee olla terveen ja kestävän rakentamisen edelläkävijä. Asukkaisiin ei saa kohdistua melu- tai muuta terveyshaittaa teiden ja teollisuuden sijoittelun tai rakennusten kosteusvaurioiden takia. Kallioita ja metsiä on säilytettävä luonnollisina meluesteinä ja rakennukset on sijoitettava luontevasti maisemaan.

Alla otan esiin muutamia rakentamiseen ja kaupunksiuunnitteluun liittyviä asioita.

Tiivis rakentaminen

Espooseen on rakennettu viime vuosina hyvin paljon, ja lisää on suunnitteilla. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on ollut suunnitelmien lähtökohta, mutta viime vuosina on herännyt myös epäilyjä siitä, ettei tiivistäminen ehkä sittenkään ole se ekologisin ja tehokkain tapa rakentaa. Tiiviin rakentamisen taustalla olevat tutkimustulokset on kyseenalaistettu useamman asiantuntijatahon voimin.

Merkittävinä ekologiseen asumiseen johtavina tekijöinä tiiviin rakentamisen kritisoijat näkevät sen sijaan nopean joukkoliikenteen ja pyöräilymahdollisuudet.

Tästä lisää vaikkapa täältä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli


Kaupunkia kehitettäessä liike-elämän lobbareiden vaikutusvaltaa päätöksenteossa tulisi vähentää. Sen sijaan asinatuntijoina tulisi kuulla tiedemaailman edustajia ja hyödyntää paikallisten asukkaiden tietämystä omasta asuinalueestaan.


Miten eroon sisäilmaongelmista?

Tällä hetkellä toivotaan paljon ns. kuivaketjulta, eli tarkalta rakennusaikaiselta suunnittelulta ja valvonnalta, jossa märkien materiaalien päälle ei jatketa rakentamista.

Kuivaketju on kuitenkin arkkitehti Lars-Erik Mattilan mukaan vain osa kokonaisuutta eikä poista sisäilmaongelmia kokonaan. Myös materiaalivalinnat ja luonnollisella tavalla toimiva ilmanvaihto olisivat tärkeitä. Ne ovat myös ekologisempi tapa rakentaa ja laskelmien mukaan pienentäisivät asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä kokonaisuutena.

Tässä jutussa Lars-Erik Mattila kelpuuttaa tulevaisuuden terveellisiksi ja luonnonmukaisiksi rakennusmateriaaleiksi vain puun ja muut luonnonkuidut, poltetun ja polttamattoman saven, luonnonkiven, kalkin, lasin ja raudan/teräksen:
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005069646.html

Lisää Mattilan huomioita kestävästä rakentamisesta:
https://pohjalaistaloverkosto.blogspot.fi/2017/01/arkkitehti-lars-erik-mattilan-huomioita.html

Kulttuurirahaston K3-projekti on myös mielenkiintoinen:
https://skr.fi/fi/k3-talot

 

Melu


On kummallista, että vaikka tutkimustieto esimerkiksi melun ja pienhiukkasten terveyshaitoista on lisääntynyt jatkuvasti, se ei tunnu vaikuttavan mitenkään siihen, millaisiin paikkoihin asuintaloja rakennetaan. Jatkuvalla ympäristömelulla on tutkitusti terveydellisiä vaikutuksia, joita ei vieläkään oteta riittävän vakavasti.

Melun nykyisin tunnettuihin terveysvaikutuksiin nähden melun ohjeelliset raja-arvot ovat aivan liian korkeat (päiväajan ulkomelun ohjeellinen raja-arvo on 55 dB tavallisilla asuinalueilla). Melun terveysvaikutuksista löytyy seuraavia tutkimustuloksia mm. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusta 12/2012 ("Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys").

42 dB: vaikutukset: psykososiaalinen hyvinvointi, elämänlaatu
50 dB: vaikutukset: kohonnut verenpaine, älylliset toiminnot, suorituskyky, kliininen terveys.

Meluarvojen vertailu on joskus vaikeaa, joten tässä vielä havainnollistava esimerkki:

Jos auton nopeus kasvaa 40 => 50 km/h: ero tuntuu pieneltä, mutta jos melu lisääntyy 40 => 50 dB se tarkoittaa, että melu onkin kaksinkertainen (eli auton nopeus kasvaisikin 40 => 80 km/h).

+ 6 dB = melua 50 % enemmän (1.5 -kertainen melu)
+ 10 dB = melua 100 % enemmän (kaksinkertainen melu)
+ 15.5 dB = melua 200 % enemmän (3-kertainen melu)
+ 20 dB =  melua 1000 % enemmän (10.-kertainen melu)
+ 40 dB = 100-kertainen melu
+ 60 dB = 1000-kertainen melu

Itse olen perehtynyt vuosien ajan kivilouhimoiden aiheuttamien haittojen torjumiseen, ja uskon asiantuntemuksestani olevan hyötyä myös Espoon louhimohankkeiden hallinnassa. Tiedän omasta kokemuksesta, miten turhauttavaa ja ahdistavaa on menettää oma lähiluontonsa ja joutua kärsimään melu- ja tärinähaitoista, joiden aiheuttamisesta kukaan ei tunnu ottavan vastuuta.

Liikenteen pienhiukkaset ja rakentaminen (kirjoitukseni 21.3.2017)

 

Länsiväylää ajellessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että Kivenlahteen ollaan rakentamassa uusia kerrostaloja erittäin lähelle moottoritietä. Tällaisessa paikassa tulevat asukkaat altistuvat väistämättä niin meluhaitalle kuin pienhiukkaspäästöille, joilla molemmilla on huomattavia terveysvaikutuksia.

 

Meluhaitoista kirjoitinkin jo aiemmin, mutta meidän pitäisi miettiä myös, rakennetaanko Espoossa nykyään sellaisiin paikkoihin, ettei ihmisillä ole mahdollisuutta välttää tieliikenteen aiheuttamia pienhiukkasia.

 

Raideliikenteen lisääntymisestä huolimatta autoilu Espoossa tulee jatkumaan, eikä valtiolla ole suunnitelmia sellaiseen riittävään päästöttömien autojen käyttöönoton tukemiseen, että autokantaa saataisiin uudistettua nopeasti.

 

HSY:n julkaisussa "Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla" on mielenkiintoista tutkimustietoa pienhiukkasten vaikutuksista eri tilanteissa.

 

Siellä nostetaan esiin paitsi asutuksen etäisyys liikenteestä myös liikenteen sujuvuuden merkitys. Matalat ajonopeudet aiheuttavat ruuhkautumisen kautta enemmän pienhiukkasia ja ennenaikaisia kuolemia kuin sujuvaksi suunniteltu liikenne.

 

Seuraava lainaus edellä mainitusta HSY:n julkaisusta koskee kaupunkibulevardeja, mutta sama nopeuden vaikutus pienhiukkasiin toteutuu myös muissa tilanteissa:

 

"Katukuiluissa, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan Helsingin yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä kaupunkibulevardeja, tien ilmansaasteista bulevardin asukkaille aiheutuva terveyshaitta olisi liikenteen määrästä ja sujuvuudesta riippuen 2-6 kertaa suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa asutus sijaitsisi vastaavalla etäisyydellä avoimesta sujuvan liikenteen (nopeusrajoitus 80 km/h) väylästä. Jos bulevardien varrella asuisi 40 000 asukasta, aiheutuisi tien ilmansaasteista vuosikymmenen aikana mahdollisesti jopa joitakin satoja enneaikaisia kuolemia."

 

Terveysnäkökulma tulisi ottaa huomattavasti painokkaammin huomioon liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa.

 
Kauneus ja luonnonläheisyys

Tutkimusten mukaan kauneus lisää aivoverenkiertoa ja nostaa dopamiinitasoja rakastumiseen verrattavalla tavalla. Kauneus siis edistää fysiologisesti ihmisen terveyttä ja piristää mielialaa. Harmonisessa, luonnonläheisessä ja viihtyisässä asuinympäristössä asuu hvyinvoivia kaupunkilaisia.

Luonnonläheistä asumista voidaan kehittää käsi kädessä uudistuvan kaupunkikuvan kanssa. Tavoitteena ei saa olle pelkästään saada mahdollisimman paljon ihmisiä mahtumaan mahdollisimman pienelle alueella. Luonto rauhoittaa, virkistää je pitää terveenä. Tarvitsemme vehreitä pihoja ja luonnon kävelymatkan päähän. Metsän tulisi olla kävelymatkan päässä jokaisen lapsen kotipihasta. Vieraantuminen luonnosta johtaa helposti sen merkityksen aliarvioimiseen.

Espoossa olisi syytä panostaa myös kulkuväylien ja rakennusten välisten alueiden maisemointiin. Kaavoituksessa tulisi jatkossa entistä paremmin huomioida kauneusarvot ja jättää tilaa luonnonmukaiselle maisemalle - kallioille ja viheralueille. Ne toimivat myös luonnollisina melu- ja pienhiukkasesteinä.

Espoo on upea rannikkokaupunki, ja itselleni meri on mökkeilyn ja veneilyn kautta ollut aina tärkeä elementti. Espoon vesialueiden tilan kohentamiseen erityisesti sisälahtien osalta tulee panostaa.

 

 

 

***

 

 

 

 

Aiemmin tapahtunutta: Eduskuntavaalit 2015
- Alla tuolloin kirjoitettua

Koko Suomi asuttuna


Koko Suomi on pidettävä asuttuna. Kaikilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen ja turvalliseen elämään ja yrittämiseen omalla kotiseudullaan. Pääkaupunkiseudun kasvattaminen on lopetettava, ja suunnattava voimavaroja siihen, että ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita asuinkuntansa ja asumismuotonsa. Myös maaseudulla asumisen on oltava jatkossa todellinen vaihtoehto, ja maatalouselinkeinot on saatava takaisin Suomeen tavalla tai toisella.

Elintarvikeomavaraisuus on myös turvallisuustekijä. Emme saa antaa käydä niin, että ihmiset vedetään muutamaan suureen kaupunkiin, ja muusta Suomesta tulee periferia, jossa vaikkapa monikansallisten kaivosyhtiöiden on helppo mellastaa, kun ei ole enää ketään puolustamassa kotiseutuaan.

Koko Suomen asuttuna pitämiseksi parhaita keinoja ovat hajautettu uusiutuva energiantuotanto, pienyrittäjien toiminnan ja työn tarjoamisen helpottaminen alv-, eläkemaksu- ja sivukuluhelpotuksin.

Tulisi tutkia sellainen mahdollisuus, että kuntiin asetettaisiin tasamääräinen kunnallisvero. Näin poistuisi nykyinen ongelma, jossa hyvät veronmaksajat siirtyvät kirjoille halvempaan kuntaan jättäen suuren loven kotikuntansa verotuloihin.

Kaavoitukseen on annettava ohjeistukset, joiden avulla taataan, ettei kenenkään elämänlaatu kärsi teollisuuden, kaivosten, louhimoiden tai voimaloiden takia.

Melusta ja sen aiheuttamista usein tiedostamattomista stressireaktioista kärsii yhä useampi suomalainen. Ympäristölainsäädännön melurajoja ja niiden soveltamista on tarkistettava.


Turvallisuus

Demokratiaan kuuluu se, että tavalliset ihmiset voivat tuntea elävänsä turvassa. Poliisi- pelastus- ja ympäristöviranomaisten resursseja tulisi lisätä, jotta ihmiset saavat hätätilanteissa aina nopeasti apua.

Lainsäädäntöön, oikeuslaitoksen toimintatapoihin ja mahdollisuuksiin tulkita lakeja tarvitaan myös muutoksia, jotta kansalaisten luottamus päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen palautuu. Esimerkiksi korkeimamn oikeusasteen päätöksissä ei saisi missään tapauksessa olla sellaisia asiavirheitä, joihin olen itsekin viime vuosina törmännyt.

Saatetaan rangaistuskäytännöt yleisen oikeustajun mukaisiksi. Monista väkivaltarikoksista saa pienempiä tuomioita kuin kesäkelillä moottoritiellä ajetusta ylinopeudesta. Ylinopeuksiin liittyen olisi hyvä selvittää, miten suuri onnettomuuden todennäköisyys pienillä ylinopeuksilla ylipäätään on ilman että niihin liittyy rattijuopumus tai sairaskohtaus.

Väkivalta ja kiusaaminen

Koulukiusaamiseen puuttuminen vaatii edelleen määrätietoisia toimenpiteitä. Koulussa kaikkien voida keskittyä olennaiseen - oppilaiden oppimiseen ja opettajien opettamiseen.

Nettikiusaamisen ja muiden netin negatiivisten lieveilmiöiden kitkemiseen pitäisi myös ryhtyä nykyistä paremmin. Moderaattoreiden vastuuta sivujen sisällöstä tulisi lisätä.

Viihteen nimissä koteihin ja tarjotaan nykyisin jo sairaalloisen tarkasti kuvattua väkivaltaa. Olen miettinyt, kenen tarpeisiin sitä tehdään, ja olisiko sitä ehkä tarpeen jollain tavoin rajoittaa. Mediaväkivallan on todettu vaikuttavan hyvinkin negatiivisesti erityisesti lapsiin. Olen huomannut tappamisen ja kuolemisen lähikuvausten lisääntyneen myös luontodokumenteissa, mistä syystä niitä ei nykyisin ole aina kovin mukavaa katsoa edes itse, saati sitten lasten kanssa. Kuolema on luonnollinen osa elämää, mutta näyttämällä tarkoituksella koko ruudun kokoista lähikuvaa tukehtuvien eläinten silmistä tavoitellaan nähdäkseni vain shokkivaikutusta ja tehdään normaalista epänormaalia.

Ymmärrettävät järjestelmät

Monista yhteiskunnallisista järjestelmistä on tehty niin monimutkaisia, että myös niiden toimivuuden ja vaikutusten ennustaminen on mahdotonta niin kansalaisille kuin päättäjillekin. Järjestelmien tulisi olla sellaisia, että normaalilla käsityskyvyllä varustettu ihminen ymmärtää, miten ne toimivat, miten hän pystyy niitä hyödyntämään, ja niiden puitteissa asioihin vaikuttamaan. Yksinkertainen on kaunista.

Puhelinmyynti

Jokaisen on saatava itse päättää, millaisen henkilökohtaisen markkinoinnin kohteeksi haluaa. Tämä koskee erityisesti puhelinmyyntiä. Kenenkään ei pitäisi joutua erikseen kieltäytymään puhelinmyynnistä, vaan se tulisi sallia vain asiakkaan erikseen antamalla luvalla.

Harmoninen yhteiskunta - kaikki ikäluokat mukana

Harmoninen yhteiskunta tarvitsee kaiken ikäisiä ihmisiä. Jostain syystä vanhukset ovat kuitenkin kadonneet katukuvastamme tyystin. On hyvä, että tarjolla on erilaisia kotipalvelu- ja asumisjärjestelmiä, mutta ei ole kenenkään etu, että vanhukset eristetään koko muusta yhteiskunnasta. Vääristää käsitystä yhteiskunnan rakenteesta, kun kaupungilla näkyy vain tehokkaita ja tuottavia uraohjuksia. Vanhukset on helppo unohtaa, kun heitä ei missään näe. Sama koskee vammaisia. Joskus harvoin järjestettävä mediatempaus tai vähemmistöryhmien teemapäivät kalenterissa eivät riitä, vaan kyllä vammaistenkin päivä pitäisi olla joka päivä eikä vain kerran vuodessa.

***

Alla kooste eduskuntavaalien 2015 vaalikonevastauksistani aihealueista
ASUMINEN, TURVALLISUUS, VIIHTYVYYS


HALLINTO

 

Julkinen sektori

 

Käsitys siitä, että julkinen sektori on liian suuri, liittyy suurelta osin sen määrittelytapaan, jossa verrataan julkisen sektorin kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ongelma ei nähdäkseni ole liian suuri julkinen sektori (opettajat, sairaanhoitajat jne.), vaan liian pieni yksityinen sektori (käytännössä yritystoiminta). Yrityksiä tukemalla asia saadaan korjattua ja julkisen sektorin suhteellinen koko pienenemään.

 

Palvelujen tuottaminen

 

Yksityistämisen tulee olla vaihtoehto silloin, kun se on järkevää. Hinnan ohella myös palvelun laadun tulee olla valintakriteeri.

 

Kuntien määrä

 

Kuntaliitosten tulee olla vapaaehtoisia.

 

Suomi asuttuna

 

Koko Suomi on pidettävä asuttuna. Kaikilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen ja turvalliseen elämään ja yrittämiseen omalla kotiseudullaan. Pääkaupunkiseudun kasvattaminen on lopetettava, ja suunnattava voimavaroja siihen, että ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita asuinkuntansa ja asumismuotonsa. Myös maaseudulla asumisen on oltava jatkossa todellinen vaihtoehto. Suomen asuttuna pitäminen tukee vahvasti myös työllisyyttä lisäämällä palvelualojen, ja maa- ja metsätalouden työpaikkoja.

 

Kunnan ja valtion kilpailu yksityisten yritysten kanssa

 

Yhteiskunnan on huolehdittava ensisijaisesti omista tehtävistään. Joillain aloilla, kuten ensisijaisesti terveydenhoitoalalla, kunnalliset palvelut kilpailevt yksityisten palveluntuottajien kanssa. Parhaassa tapauksessa kilpailu nostaa palvelujen tasoa, ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaammin.

 

Joskus, jos kunnallinen toimija käyttää verovaroin hankittuja tiloja ja laitteita kilpailussa yksityistä vastaan, riskinä on markkinatilanteen vääristyminen.

 

Kuntarakenne

Koko Suomi tulee pitää asuttuna, ja mahdollisuudet laadukkaaseen elämään ja yrittämiseen tulee olla kaikkialla.

Pääkaupunkiseudun massiivinen kasvattaminen tulee lopettaa, ja panostaa koko Suomen pitämiseen asuttuna. Suurimmat tiet alkavat pääkaupunkiseudulla kulkea jo suurelta osin meluesteiden ympäröiminä, mikä kertoo siitä, etteivät asutuksen ja liikenteen määrät enää ole riittävän hyvin yhteen sovitettavissa. Kuntaliitokset tulee voida tehdä vapaaehtoispohjalta.

Myös Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä tulee olla mahdollisuus luonnonläheiseen asumiseen.

Tulee miettiä tehokas hallinto- ja kuntarakennekokonaisuus niin, että byrokratia on mahdollisimman vähäistä ja kansalaisten palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat.

 

Metropolihallinto

Jos uusi hallintomalli luotaisiin, olisi varmistettava, että sillä saavutetaan nykyistä parempi ja laadukkaampi päätöksenteko. Erilaisia hallinnon väliportaita tulisi silloin karsia.

Hallinnon ja byrokratian lisääntyminen olisi kuitenkin melko todennäköistä, koska perustettaisiin uusi hallintoelin, johon siirtyisi vain osa kuntien nyt hoitamista tehtävistä. Jos lisäksi terveyspalveluasiat siirtyisivät sote-alueille, meillä olisi rinnakkain kolme hallintoa.

Tärkeintä on huolehtia organisaatioiden tehokkuudesta, minimoida byrokratia ja huolehtia avoimesta päätöksenteosta ja siitä että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet elinympäristöönsä ovat todellisia. Mitä lähempänä ihmisiä päätöksenteko pysyy, sen osallistavampaa se yleensä on.

TURVALLISUUS

 

Nato

 

Maailmantilanteen viimeaikaisten muutosten takia ainakin selvitys Nato-jäsenyydestä olisi perusteltua tehdä seuraavalla hallituskaudella.

 

Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat pitkällä tähtäimellä tulee selvittää, ja tehdä sillä perusteella päätös mahdollisesta liittymisestä.

 

Tosiasia on, ettei yhteenkään NATO-maahan ole koskaan hyökätty. Puolueettomiin maihin sen sijaan kyllä, Suomi mukaanlukien (talvisota).

 

Puolustusvoimat

 

Riittävän uskottavan puolustuksen ylläpitäminen on tärkeää, ja puolustusvoimien kalusto alkaa olla osittain uusimisen tarpeessa. Määrärahoja voidaan korottaa, mutta erittäin tuntuviin korotuksiin tuskin on tässä taloustilanteessa mahdollisuutta.

 

Joka tapauksessa on pidettävä huolta oman puolustuksen uskottavuudesta ja tehtävä yhteistyötä muiden maiden, esimerkiksi Ruotsin kanssa.

 

Venäjä

 

Välitöntä uhkaa ei ole, mutta Venäjän vetäytyminen länsimaisen demokratian tieltä on huolestuttavaa, puhumattakaan Venäjän toimista Ukrainassa tai epäilyttävistä maakaupoista Suomen raja-alueilla. On seurattava Venäjän tilannetta aktiivisesti.

Suomi on osa EU:ta, joten on luonnollista, että Venäjä-pakotteiden suhteen sitoudutaan EU:n yhteisiin päätöksiin. Suomen ja EU:n on yhdessä mietittävä, mikä on tehokkain keino saada Venäjä reagoimaan toivotulla tavalla. Sen jälkeen päätöstä toteutetaan yhdessä.

 

Maamiinat

 

Suomen tulisi pienenä maana ylläpitää mahdollisimman uskottavaa puolustusta. Tässä taloudellisessa tilanteessa maamiinat olisivat tähän halpa ja käyttökelpoinen väline. Suomen kontrolloiduissa olosuhteissa niistä tuskin tulisi olemaan vaaraa siviiliväestölle.

 

Terrorismi

 

Radikalisoituminen on tosiasia ympäri maailman, joten Suomi ei voi tuudittautua siihen uskoon, etteikö se aiheuttaisi ongelmia myös meillä.

 

Ukraina

 

Jos suinkin mahdollista, Suomen tulee tässä tilanteessa pidättäytyä aseavun antamisesta. Ukrainaa ei kuitenkaan pidä jättää yksin.

 

Verkkovalvonta

 

Valvontaan liittyvässä lainsäädännössä ja käytetyssä teknologiassa pitää huolehtia siitä, ettei yksittäisen kansalaisen tietosuoja vaarannu.

 

On kaikkien etu, että viranomaisilla on riittävät resurssit kansalaisten turvallisuuden takaamiseen ja vakavien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyyn. On tärkeää voida torjua esimerkiksi terrorismia tehokkaasti.



YHTEISKUNTA

 

Kulttuuri

 

Kulttuuri on suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeä itseisarvo. Nimenomaan itseisarvon osuus tahtoo joskus unohtua, koska asioita katsotaan nykyisin niin paljon pelkästään talouden ja tuottavuuden näkökulmasta.

 

Koti, uskonto ja isänmaa

 

On tärkeää, että ihminen voi kokea olonsa turvalliseksi. Mainitut asiat edustavat turvallisuutta hyvällä tavalla. Uskonnon voinee tässä yhteydessä käsittää tarkoittavan sellaisia kristillisiä arvoja kuin lähimmäisenrakkaus, huolenpito ja anteeksianto.

 

Kirkon asema

 

Suomessa moni käytäntö on nivoutunut jokseenkin toimivalla tavalla yhteen kirkon ja valtion yhteistyönä. Osittain on kyse myös kulttuurihistoriasta, esimerkiksi arvorakennusten ylläpidosta.

 

Halutessaan jokainen voi olla osallistumatta uskonnonopetukseen ja erota kirkosta. Näin ollen kirkollisverokin voidaan nykyisin nähdä lähinnä "jäsenmaksuna".

 

Ravintoloiden aukioloajat

 

Kysyntä todennäköisesti ohjaisi aukioloaikoja riittävästi, eikä anniskeluviranomaisten aika kuluisi jatkolupien käsittelyyn ja aukioloaikojen valvontaan. Erityisen tärkeää olisi muuttaa nykykäytäntö siten, että samat aukioloajat sallittaisiin kaikille anniskeluravintoloille varustelutasosta riippumatta. Aukioloaikojen vapauttaminen ei saisi muuttaa esiintyvien taiteilijoiden työaikoja kohtuuttoman myöhäisiksi.

 

Ministerin pysyminen virassaan

 

Lähtökohtaisesti ministerin olisi hyvä pysyä virassaan koko hallituskauden. Ministeri ei kuitenkaan ole suoraan kansan valitsema, joten hän ei aivan samalla tavalla ole velvollinen pysymään tehtävässään kuin vaikkapa kansanedustaja.

 

On selvää, että jos esimerkiksi hallitusohjelmasta poiketaan merkittävästi, ei ministeriä voida velvoittaa työskentelemään sen vastaisesti.

 

Taksiluvat

 

Taksiliikenteen luotettavuus ja turvallisuus tulee säilyttää taksilupia myönnettäessä.

 

Tasa-arvoinen avioliittolaki

 

Laki yksinkertaistaa monia käytännön asioita ja vähentää niihin tällä hetkellä liittyvää byrokratiaa.

 

Samaa sukupuolta olevien avioliitto- ja adoptio-oikeudet

 

Pappien tulee saada vakaumuksellisista syistä päättää itse parien vihkimisestä. Adoption kohdalla en näe lapsen kannalta eroa siinä, elääkö lapsi yksinhuoltajan vai kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa, joskin ihannetilanteessa lapsella on kotona sekä isä että äiti.

 

Posti ja tietoliikenne

 

Haja-asutusalueiden ja maaseudun internet-yhteyksissä esiintyy edelleen suuria ongelmia, ja paikoitellen ne jopa huononevat, kun vanhaa puhelinlankaverkkoa puretaan. Lankaverkon alasajo tulisikin toistaiseksi lopettaa. Ollaan vielä kaukana virallisesta tavoitteesta, jossa vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikilla tulisi olla 100 Mbit/s yhteys vähintään 2 km:n päässä.

 

Vasta kun laajakaista- ja mobiili-internetyhteyksien laatu paranee, ja sähköinen tunnistautuminen ja kirjeenvaihto ovat kaikkien käytössä, voidaan perinteistä postinkantoa harventaa.

 

Kerjääminen

 

Sosiaaliturvan taso tulee pitää sellaisena, ettei kenenkään tarvitse kerjätä.

 

Alkoholimainonnan sääntely

 

Mikäli kysymyksessä viitataan esimerkiksi ns. Koffin hevosiin tai siihen, ettei hyviä viinejä enää saa kehua internetissä yrittäjien sivustoilla, alkoholimainonnan sääntely on todellakin liiallista.

 

Alkoholin maahantuonti

 

Naapurimaiden kesken pitäisi neuvotella määräysten ja verotuksen yhdenmukaistamisesta. Näin Suomeen saataisiin huomattavasti enemmän alkoholiverotuloja. Myös kotimaan matkailu saattaisi lisääntyä, kun motivaatio lahden yli kulkemiseen ei olisi enää niin suuri.

 

Kannabiksen laillistaminen

 

Lääkkeellisen käytön tulisi olla sallittua.

 

Rahapeliyhtiöt

 

Eri rahapeliyhtiöitä ei välttämättä ole pidettävä itsenäisinä. Tulee punnita hyödyt ja haitat ja selvittää, tuoko yhdistäminen merkittäviä säästöjä, ja siten enemmän rahaa avustuskohteille.

Tärkeintä on varmistaa, että rahanjako tapahtuu koordinoidusti, tavoitteellisesti ja tasapuolisesti.