Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

TERVEYS, LIIKUNTA JA URHEILU

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. On tärkeää pitää huolta ihmisen fyysisistä perustarpeista. Riittävä uni, terveellinen ruoka ja liikunnallinen elämäntapa ovat osa tasapainoista kokonaisuutta.


Liikunta

Suomalaisten jatkuvasti huononeva fyysinen kunto on huolestuttava ilmiö. Liikunnasta olisi hyvä tulla elämäntapa jo lapsena. Vanhat tutut jännittävät ja liikunnalliset pihaleikit on otettava kotien, päiväkotien ja koulujen ohjelmaan, jotta liikunnasta muodostuu leikin kautta mahdollisimman monelle hauska tapa viettää aikaa yhdessä.

Liikuntatunnit tulisi kouluissa järjestää aina päivän päätteeksi, ja oppilaiden tulisi viimeistään lukioikäisenä saada itse valita liikuntamuotonsa. Jokaista lajia ja pallopeliä ei ole tarpeen opetella, vaan tärkeintä on nauttia liikkumisesta ja löytää ne omalta tuntuvat lajit, joiden kautta liikunnasta muodostuu elämäntapa.

Lisärakentaminen ei saisi viedä tilaa liikunnalta ja urheilulta. Päinvastoin. Mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja urheiluun tulee entisestään lisätä, ja jonkin lähiliikuntapaikan tulee olla kaikkien espoolaisten saavutettavissa kävellen tai pyörällen.

Liikunnan tukemista ei pidä nähdä pelkkänä kustannuksena, vaan panostuksena kansanterveyteen. Urheiluvuoroja tulee olla myös ei-kilpaurheilua harrastaville.

 

Ruokavalio

Ihminen on hampaistoltaan ja muilta fyysisiltä ominaisuuksiltaan sekasyöjä, mutta ei "suurriistan" metsästäjä (esim. lehmät, siat). Ihmiselle luonnollista ja terveellistä kasvispainotteisempaa ravinnonsaantia tulisi tukea enemmän myös ohjauksellisin keinoin.

 

Muuntogeenisten kasvien viljely

Monet geenimuunnellut lajikkeet tuottavat itse hyönteismyrkkyä. Sen vaikutusta tärkeille hyönteisille, kuten perhosille, mehiläisille ja muille pölyttäjille, ei ole tutkittu tarpeeksi.

Lähtökohtaisesti geneettisen monimuotoisuuden väheneminen niin kasvi- kuin eläinmaailmassa on aina ongelma. Myöskään tuotteiden turvallisuudesta ihmisille ei ole vielä varmaa tutkimustietoa.


SOSIAALITURVA

Sosiaalietuudet on tarkoitettu vaikeassa tilanteessa olevien toimeentulon varmistamiseksi. Järjestelmän ongelmana on sen monimutkaisuus ja monissa tapauksissa heikko kannustavuus lisätulojen hankkimiseksi. Sosiaaliturva tulisi myös kohdentaa paremmin sitä todella tarvitseville.

Järjestelmää tulisi uudistaa siten, että työnteko on aina kannattavaa. Jokaisella on oikeus suunnitella toimeentulonsa taso. Jos järjestelmä sallii pitkäaikaisen toimettomuuden tai suoranaiset tukien väärinkäytökset, ei vika ole käyttäjässä vaan järjestelmässä.

Yhteiskunnan pitäisi helpottaa ja selkeyttää palvelujen saantia, ja ns "yhden luukun periaate" pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman monissa yhteiskunnan toiminnoissa.

 

Terveyspalvelut ja sote-uudistus

Sote-uudistus tulee tehdä siten, että järjestelmä on selkeä, täyttää asetetut tavoitteet eikä tuo kunnille lisäkustannuksia.


Tärkeintä on, että hoitoa tarvitseva saa hoitoa nopeasti ja laadukkaasti siitä riippumatta, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen taho. Valintamahdollisuudet johtavat parhaimmillaan palvelujen laadun paranemiseen. Kokonaisvastuun ja toiminnan valvonnasta huolehtimisen tulee aina olla tukevasti julkisen tahon käsissä.

Siirrettäessä vastuu teveyspalveluiden järjestämisestä pieniltä kunnilta isommalle alueelle tasaveroisten terveyspalveluiden saatavuus paranee ja paine kuntaliitosten tekemiseen pienenee.


Yleensä kunnissa, lähellä asukkaita, tiedetään parhaiten kunnan tilanne ja tarpeet, ja tätä tulee hyödyntää kehitettävässä järjestelmässä. Tärkeää on myös, että rahat ja vaikutusvalta rahojen käyttöön ovat samassa paikassa.

Kuntia tulisi myös valtion taholta palkita onnistuneesta panostamisesta asukkaiteensa terveyteen. Terveiden asukkaiden tulisi siis näkyä kunnassa taloudellisina hyötyinä.

 

Vanhustenhoito

Tärkeintä on, että vanhuus olisi vanhukselle mahdollisimman mukava ja ongelmaton, ja että hoito on laadukasta ja asianmukaista. Tarvitsemme kaikkia hoitomuotoja: laitoshoitoa, kotihoitoa, palvelutaloasumista ja niiden erilaisia yhdistelmiä. On kehitettävä erilaisia hoitomuotoja ja annettava lisäksi tukea ja apua niille omaisille jotka haluavat itse hoitaa vanhempiaan tai lähisukulaisiaan.

 

Työttömyys


On tärkeää, että työtä on helppo tarjota ja sitä on helppo vastaanottaa ilman kummankaan osapuolen kannattavuuslaskelmia. Niiden lopputuloksena nimittäin on tällä hetkellä usein se, että työtä ei ole tarjolla, ja jos on, työntekijän ei kannata sitä tehdä.

Tuloeroja kasvattava köyhyys johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen.