Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

TERVEYS, LIIKUNTA JA URHEILU


Liikunnan ja urheilun parissa aktiiviset ehdokkaat Olympiakomitean sivuilla - Löydät minut myös sieltä

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. On tärkeää pitää huolta ihmisen fyysisistä perustarpeista. Riittävä uni, terveellinen ruoka ja liikunnallinen elämäntapa ovat osa tasapainoista kokonaisuutta.

Suomalaisten jatkuvasti huononeva fyysinen kunto on huolestuttava ilmiö. Liikunnasta on tultava elämäntapa jo lapsena. Vanhat tutut jännittävät ja liikunnalliset pihaleikit on otettava kotien, päiväkotien ja koulujen ohjelmaan, jotta liikunnasta muodostuu leikin kautta mahdollisimman monelle hauska tapa viettää aikaa yhdessä.

Liikuntatunnit tulisi kouluissa järjestää aina päivän päätteeksi, ja oppilaiden tulisi saada itse valita liikuntamuotonsa. Jokaista lajia ja pallopeliä ei ole tarpeen opetella, vaan tärkeintä on nauttia liikkumisesta ja löytää ne omalta tuntuvat lajit, joiden kautta liikunnasta muodostuu elämäntapa.

Espoossa lisärakentaminen ei saisi viedä tilaa liikunnalta ja urheilulta. Päinvastoin. Mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja urheiluun tulee entisestään lisätä, ja jonkin lähiliikuntapaikan tulee olla kaikkien espoolaisten saavutettavissa kävellen tai pyörällen.

Sote-uudistus

Siirrettäessä vastuu teveyspalveluiden järjestämisestä pieniltä kunnilta isommalle alueelle tasaveroisten terveyspalveluiden saatavuus paranee, ja paine kuntaliitosten tekemiseen pienenee.

Sote-uudistus tulee tehdä siten, että järjestelmä on selkeä, täyttää asetetut tavoitteet eikä tuo kunnille lisäkustannuksia.

Olisi hyvä säilyttää mahdollisuus palkita kuntia panostuksista asukkaidensa terveyteen: Terveet asukkaat - pienemmät kustannukset.

Suurten kaupunkien, kuten Espoon, joissa on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, tulisi mahdollisesti antaa jatkaa palvelujen järjestämistä ja tuottamista itse.

 

 

***

 

 

Aiemmin kirjoitettua:

*TERVEYS-aiheiset vaalikonevastaukseni koosteena* (Eduskuntavaalit 2015)

RUOKAVALIO

Ihminen on hampaistoltaan ja muilta fyysisiltä ominaisuuksiltaan sekasyöjä, mutta ei "suurriistan" metsästäjä (esim. lehmät, siat). Ihmiselle luonnollista ja terveellistä kasvispainotteisempaa ravinnonsaantia tulisi tukea enemmän myös ohjauksellisin keinoin.

Ruuan alkuperämaan merkintä myös jalosteissa ja ravintolaruuassa

Moni asiakas valitsisi mielellään kotimaisen. Toistaiseksi se on vain harvoin mahdollista.

 

Muuntogeenisten kasvien viljelyn hyväksyminen

Monet geenimuunnellut lajikkeet tuottavat itse hyönteismyrkkyä. Sen vaikutusta tärkeille hyönteisille, kuten perhosille, mehiläisille ja muille pölyttäjille, ei ole tutkittu tarpeeksi.

 

Lähtökohtaisesti geneettisen monimuotoisuuden väheneminen niin kasvi- kuin eläinmaailmassa on aina ongelma. Myöskään tuotteiden turvallisuudesta ihmisille ei ole vielä varmaa tutkimustietoa.

 

LIIKUNTA

 
Suomalaisten jatkuvasti huononeva fyysinen kunto on huolestuttava ilmiö. Liikunnasta on tultava elämäntapa jo lapsena. Vanhat tutut jännittävät ja liikunnalliset pihaleikit on otettava kotien, päiväkotien ja koulujen ohjelmaan, jotta liikunnasta muodostuu leikin kautta mahdollisimman monelle hauska tapa viettää aikaa yhdessä.

Liikuntatunnit tulisi kouluissa järjestää aina päivän päätteeksi, ja oppilaiden tulisi saada itse valita liikuntamuotonsa. Jokaista lajia ja pallopeliä ei ole tarpeen opetella, vaan tärkeintä on nauttia liikkumisesta ja löytää ne omalta tuntuvat lajit, joiden kautta liikunnasta muodostuu hauska elämäntapa.

Liikunnan tukeminen

 

Liikunnan tukemista ei pidä nähdä pelkkänä kustannuksena, vaan panostuksena kansanterveyteen. Urheiluvuoroja tulee olla myös ei-kilpaurheilua harrastaville.

 

Joidenkin lajien osalta kustannuksia olisi pyrittävä rajoittamaan järjestäjän taholta.

 

Liikuntaa voi harrastaa myös ilmaiseksi, joten Suomen ollessa tässä taloudellisessa tilanteessa valtion ylimääräiset panostukset esim. pelivuorojen maksamiseen eivät ole riittävän perusteltuja.



SOSIAALITURVA

 

Terveyspalvelut

 

Palveluntuottajan omistus tai yhtiömuoto ei saa olla päätöksenteossa ratkaiseva tekijä. Jos palvelu on laadukasta ja sen kustannukset ovat oikealla tasolla, yksityisten hoitoyritysten käytölle ei kannata luoda periaatteellisia tai ideologisia esteitä.

Tärkeintä on, että hoitoa tarvitseva saa palvelun nopeasti ja laadukkaasti siitä riippumatta, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen taho, kunhan kokonaisvastuun kantaa yhteiskunta. Valintamahdollisuus voi parhaimmillaan johtaa  palvelujen laadun paranemiseen, koska yksityisen palveluntuottajan on saatava riittävästi asiakkaita pystyäkseen jatkamaan toimintaansa.

Yleensä kunnissa, lähellä asukkaita, tiedetään parhaiten heidän tilanteensa ja tarpeensa, joten jonkinlainen tuottamisvastuu olisi hyvä säilyttää. Tärkeää on myös, että rahat ja vaikutusvalta rahojen käyttöön ovat samassa paikassa. Kuntia tulisi myös palkita onnistuneesta panostamisesta asukkaiteensa terveyteen. Terveiden asukkaiden tulisi näkyä kunnassa myös taloudellisina hyötyinä.

Omassa kunnassamme perusterveydenhuollon ostaminen on toiminut hyvin.

 

Vanhustenhoito

 

Tärkeintä on, että vanhuus olisi vanhukselle mahdollisimman mukava ja ongelmaton, ja että hoito on laadukasta ja asianmukaista. Tarvitsemme kaikkia hoitomuotoja: laitoshoitoa, kotihoitoa, palvelutaloasumista ja niiden erilaisia yhdistelmiä. On kehitettävä erilaisia hoitomuotoja ja annettava lisäksi tukea ja apua niille omaisille jotka haluavat itse hoitaa vanhempiaan tai lähisukulaisiaan.

 

Lähtökohtaisesti kaikilla tulee olla oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan. Voitaisiin kuitenkin harkita jonkinlaisen progression soveltamista hoivakulujen kattamiseen.

 

VAMMAISPALVELUT

 

Vammaisten asema

 

On hämmästyttävää, ettei Suomi ole vieläkään saanut ratifioitua allekirjoittamaansa YK:n vammaissopimusta.

Hieman ihmettelen myös sitä, että viimeaikainen valmistelu on ilmeisesti tehty suurelta osin vammaisjärjestöjen tietämättä.

Kaikessa päätöksenteossa tulisi ylipäätään kuunnella nykyistä enemmän ruohonjuuritasolla olevien ihmisten mielipiteitä ja ideoita, koska juuri he tuntevat oman erityisalueensa parhaiten.

 

Vammaisten tukeminen

 

Ensisijaisesti on aina autettava vaikeimmassa asemassa ja eniten avun tarpeessa olevia ihmisiä.

Vammaisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistäminen on tärkeää niin henkilöiden itsensä kuin kansantaloudenkin kannalta.

 

Kuntoutusikärajaa on perusteltua nostaa samassa tahdissa eläkkeellesiirtymisiän kanssa.

 

Vammaispalvelujen järjestäminen

 

Pitkä hyvä hoitosuhde on toivottava käytäntö.

Kilpailutus ei kuitenkaan aina ole huono asia, ja se voidaan toteuttaa, jos on nähtävissä, että se voi nostaa hoidon tasoa, ja apua tarvitseva tai omaiset ovat siihen valmiita.

Mielestäni tulisi kuunnella ensisijaisesti hoidon tarpeessa olevien ja omaisten näkemyksiä kussakin käsillä olevassa tilanteessa.

 

Avustajakoirat, opaskoirat, kuulo- ja epilepsiakoirat olisi kaikki saatava samanlaisen rahoituksen piiriin. Koirien määrän lisäämisellä olisi myös työllistävä vaikutus.

 

Vammaisten hyväksyminen opiskelijaksi

 

Jos henkilö täyttää oppilaaksipääsyn kriteerit, vamma ei saa olla koulutukseen pääsyn este, vaikka se laadultaan olisi sellainen, ettei vammainen voisi valmistuttuaan työskennellä aivan jokaisessa koulutuksen mahdollistamassa työssä. Eihän ei-vammainenkaan opiskelija aina voi työskennellä kaikissa omana alansa työtehtävissä, terveydellisistä syistä tai muunlaisesta soveltumattomuudesta johtuen.

 

Asuntojen esteettömyys

 

Esteettömyyttä on vaadittava julkisin varoin tuetuissa rakennuskohteissa, mutta esteettömyysvaatimuksen ulottaminen myös kaikkeen yksityiseen rakentamiseen ei mielestäni ole perusteltua.

Esteettömyys on kuitenkin usein hyvä myyntivaltti, joten sen toteuttaminen saattaa hyvinkin herättää rakennuttajissa kasvavaa mielenkiintoa.

Lähtökohtaisesti jos säädöksiä on olemassa, niitä pitäisi myös noudattaa. Muuten syntyy kilpailuetua niille rakennuttajille, jotka säästävät jättämällä määräykset noudattamatta.

Vaihtoehtoisesti, mikäli jonkinlainen kompromissi on mahdollinen, voidaan laatia uudenlainen ohjeistus, jonka kaikki voivat allekirjoittaa. Voidaan harkita myös sitä, että verohelpotuksin tms. kannustimin tuetaan esteetöntä rakentamista.


Julkisissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä palveluissa esteettömyydestä on huolehdittava. Yksityisissä palveluissa esteettömyyteen on pyrittävä erilaisin kannustimin.

 

Esteettömyys liikennevälineissä


Koko nykyisen linja-autokaluston muuttaminen esteettömäksi ei varmaankaan ole mahdollista, mutta aikataulusuunnittelussa esteettömyysvaatimus on otettava huomioon siten, että esteettömien kulkuneuvojen liikennöintiväli on riittävän tiheä.

Mikäli ongelmia liikkumisen kanssa siitä huolimatta esiintyy, on niiden ratkaisemiseksi järjestettävä mahdollisuus invataksipalveluiden käyttämiseen, tai organisoitava jo paikoin käytössä oleva taksi-bussijärjestelmä.
 

Esteettömyys tulisi ottaa huomioon VR:n junien ravintolavaunuissa, erityisesti koska on kyseessä julkisin varoin ylläpidettävä liikenneväline.
Ravintoloiden kalustus on varmaankin toteutettavissa sellaisena, että asiakaspaikkojen määrää voidaan tarvittaessa muunnella.

SOSIAALITURVA

 

Sosiaalietuudet on tarkoitettu vaikeassa tilanteessa olevien toimeentulon varmistamiseksi. Järjestelmän ongelmana on sen monimutkaisuus ja monissa tapauksissa heikko kannustavuus lisätulojen hankkimiseksi. Sosiaaliturva tulisi myös kohdentaa paremmin sitä todella tarvitseville.

Järjestelmää tulisi uudistaa siten, että työnteko on aina kannattavaa. Jokaisella on oikeus suunnitella toimeentulonsa taso. Jos järjestelmä sallii pitkäaikaisen toimettomuuden tai suoranaiset tukien väärinkäytökset, ei vika ole käyttäjässä vaan järjestelmässä.

 

Yhteiskunnan pitäisi helpottaa ja selkeyttää palvelujen saantia, ja ns "yhden luukun periaate" pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman monissa yhteiskunnan toiminnoissa.

 

Perusturva ja perustulo

 

Perusturva on jäänyt jälkeen ansiotason noususta, mutta suureen perusturvan korotukseen ei varmaankaan Suomessa ole mahdollisuutta.

 

Perusturvaa on kohdennettava paremmin sitä todella tarvitseville, ja perustulomallin kokeilulla selvitettävä, miten se vaikuttaa perusturvan varassa elävien hyvinvointiin.

 

Lineaarinen progressiivinen tulovero perustulomalliin yhdistettynä estäisi todennäköisesti hyvin sosiaaliturvaan liittyvien kannustinloukkujen syntymisen.

 

Työttömyys


On tärkeää, että työtä on helppo tarjota ja sitä on helppo vastaanottaa ilman kummankaan osapuolen kannattavuuslaskelmia. Niiden lopputuloksena nimittäin on tällä hetkellä usein se, että työtä ei ole tarjolla, ja jos on, työntekijän ei kannata sitä tehdä.

 

Tuloerot

 

Tuloerojen jatkava kasvaminen ei ole suositeltavaa. Tuloeroja kasvattava köyhyys johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Myös osinkotulojen verotuksen progressiota voitaisiin lisätä.