YRITTÄMINEN, TYÖ JA TALOUS
Samaan kokonaisuuteen liittyvät pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien eläkemaksujen helpotukset ja sosiaaliturvan kehittäminen siten, että ne vastaavat työsuhteessa olevien etuuksia, jolloin kulttuurialoille uskalletaan lähteä yrittämään enemmän. TTIP- ja CETA -sopimukset TTIP-sopimusta ja sen investointisuojaa perustellaan usein sillä, että se lisäisi investointien määrää. Yksikään tehty tutkimus ei kuitenkaan tue tätä väitettä. - Suomen kolmanneksi suurin sähkömyyjä, ruotsalainen Vattenfall, vaatii Saksalta satojen miljoonien eurojen korvauksia, koska Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Aiemmin se on haastanut Saksan oikeuteen, koska Saksa halusi puhdistaa Rein-joen vettä. - Slovakia sai haasteen 2006, kun se päätti peruuttaa julkisen terveydenhuollon yksityistämisen. - Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalvoitiin vuonna 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma Argentiinan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan vuosibudjetti. Argentiina hävisi välimiesoikeudessa. - Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelylaitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut ympäristöstandardeja. Välimiesoikeus päätti, että Meksikon on korvattava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti. - USA:lainen energiayritys sai välimiesoikeudessa läpi 1,77 mrd dollarin korvausvaatimuksen Ecuadorin valtiolta haastettuaan sen oikeuteen, kun 30.000 alkuperäisasukasta (intiaaneja) jäi kodittomiksi ko. energiahankkeiden takia. - Kanadalainen Gabriel Resources –kaivosyhtiö vaatii Romanialta 1,4 miljardin euron korvauksia, mikäli valtio ei myönnä toimilupaa kultakaivoshankkeelle, joka asettaisi Romanian alttiiksi ympäristökatastrofille.
Velkaantuminen
Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun muutaman vuoden tähtäimellä, mutta ensin tulee luoda keinot, joilla se on mahdollista. Tulee tukea yritystoimintaa, poistaa sosiaaliturvan kannustinloukut ja siirtyä kokonaan uusiutuvaan, hajautettuun energiantuotantoon, jonka avulla energia-ala työllistää 10-kertaisen määrän ihmisiä. Ihmisten terveyttä tulee edistää lisäämällä liikkumista ja ohjaamalla ruokailutottumuksia teveelliseen suuntaan.
EU
EU:sta on sekä hyötyä että haittaa, mutta sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman EU:ta, ei oikeastaan ole mahdollista. Maaseudun autioituminen ja osittain turha sääntely ovat esimerkkejä ei-toivotuista seurauksista. Suomi on myös EU:n nettomaksaja, mutta toisaalta jäsenyys on hyödyttänyt erityisesti suomalaisia vientiyrityksiä. Lienee mahdotonta arvioida, oltaisiinko samaan päästy esimerkiksi kehittämällä Euroopan vapaakauppa-aluetta EY:n ja EEC:n puitteissa.
Euro
Eurosta on sekä hyötyä että haittaa, mutta monen euron ulkopuolella olevan maan tilanteeseen verrattuna Suomen taloudellinen tilanne on heikompi. Tosin sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman euroa, ei ole käytännössä mahdollista. Kuitenkin esim. mahdollisuus devalvoida puuttuu meiltä nyt, mikä on talouden kannalta ongelma. Myös heikompien euromaiden, kuten Kreikan, taloudellinen tukeminen on haaste. Kallistun siis arviossani tällä hetkellä hieman negatiiviseen suuntaan.
Palkka-, kulutus- ja yritysverot
Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten ja hieman sen yli tienaavien verotus on moneen muuhun maahan verrattuna ankaraa. Lähtökohtaisesti kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan ansioistaan yli 50%:a veroa.
Palkkaverotusta ei tule kiristää, mutta joitakin haitta- tai kulutusveroja voitaisiin kuitenkin korottaa, kunhan korotukset eivät kohdistu yritysten toimintaedellytyksiin tai pienituloisimpiin. Myös osinkoverotuksen progressiota voitaisiin lisätä, mutta palkkaverotuksen tasoa ei pidä nostaa. Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tulisi maksaa veronsa Suomeen.
Verotusta tulisi kohdentaa paremmin niin, että ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia kuormittava kulutus vähenisi, ja korvautuisi terveyttä edistävällä, ympäristöä säästävällä kuluttamisella, joka voisi enenevässä määrin kohdistua myös harrastustoimintaan ja muuhun itsensä kehittämiseen.
Yritysten tulosta ei tulisi verottaa, jos tuotto käytetään työllistämiseen tai investointeihin. Osaamista ja käden taitoja myyvien pienyrittäjien alv-prosentin laskeminen lisäisi kokonaismyyntiä.
Perintövero
Perintövero on erityisen ongelmallinen kiinteistöjä perittäessä. Pahimmassa tapauksessa veroa ei kyetä maksamaan ilman perittävän omaisuuden myyntiä.
Perittävä kiinteä omaisuus on hankittu jo kertaalleen verotetulla tulolla, joten sen verottaminen uudelleen ei tunnu aina reilulta. Perintöveron progressiota voitaisiin lisätä, ja mahdollisesti huomioida myös se, onko perittävän omaisuuden pohjalla palkkatuloa vai pääomatuloa.
Perintöveron progressiota voitaisiin lisätä, ja tutkia myös vaihtoehtoa, jossa työllä hankitun omaisuuden perintöverotus olisi kevyempää kuin pääomatulojen kautta hankitun.
Jos leski jää asumaan perittyyn kiinteistöön, perintöveron maksamista tulisi voida siirtää, kunnes perintö on realisoitavissa.
Pitkällä tähtäimellä perintöverosta tulisi luopua kokonaan.
Kiinteistövero on tasavero, ja kohdistuu myös niihin heikoimmin toimeen tuleviin, jotka omistavat esimerkiksi vanhan omakotitalon asumista varten, mutta joilla ei ole säännöllisiä tuloja. Jos kiinteistöveroja korotetaan, niiden progressiota tulisi harkita.
Varallisuusvero
Varallisuusveron sijaan verotusta pitäisi suunnata enemmän kuluttamiseen ja haittojen verottamiseen.
Suuri osa varallisuudesta muodostuu kiinteistöistä tai muusta kiinteästä tuottamattomasta omaisuudesta.
Esimerkki: Lasten perimä kiinteistö. Vanhemmat ovat rakentaneet sen verotetuilla palkkatuloilla. Lapset ovat perineet sen ja maksaneet perintöveroa. Sen jälkeen he maksavat joka vuosi kiinteistöveroa, ja tämän lisäksi tulisi vielä varallisuusvero. Koko prosessin aikana perilliset eivät missään vaiheessa ole hyötyneet varallisuudesta rahallisesti, vaan joutuvat maksamaan kaikki verot palkkatuloillaan tai jopa lainaa ottamalla, erityisesti perintöveron kohdalla.
Ruoan arvonlisävero
Ruoan arvonlisäveroa ei ole vara nostaa, poikkeuksena epäterveelliset ruoka-aineet, kuten vaikkapa makeiset tai virvoitusjuomat. Kulutusta voitaisiin suunnata kohti terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia.
Autoilun verotus
Autoilun verotuksellisen tukemisen tulee kohdistua kaasu- ja erityisesti sähköautoihin siirtymistä.
Käyttöön ja auton päästöjen määrään kohdistuva verotus auttaisi siirtymisessä vähäpäästöisempään, turvallisempaan autokantaan, ja kohdistuisi nimenomaan ympäristöä kuormittavaan toimintaan, ei auton omistamiseen.
Auton turvallisuutta lisäävien ominaisuuksien ja lisävarusteiden verottamisesta tulisi päästä eroon. Erilaiset automaattiset varoittimet, jarrutustoiminnot ja tutkat lisäävät myös jalankulkijoiden turvallisuutta,
Yritysten ja maaseudulla asuvien liikkumis- ja kuljetuskustannusten kasvu on estettävä. Esimerkiksi työmatkojen verovähennysoikeutta tulee lisätä työmatkan pituuden mukaan. Verotus ei saa kohdistua polttoaineisiin siten, että maaseudulla asuvat ja kuljetusyritykset joutuisivat siitä kärsimään.
Tulevaisuus on sähköautojen, toivottavasti mahdollisimman pian, mutta kannusteet tulee sitoa uusiutuvan energian käyttöönoton vauhtiin, jotta sähköautoja ei ladata päästöjä tuottavalla energialla.
Kilometriverotus
Periaatteessa olisi oikein verottaa saastuttamisen määrän mukaan. Valvonnan toimivuus ja sen kustannukset olisivat kuitenkin tässä mallissa haaste.
Alkoholiverotus
Suomen taloudellinen tilanne vaatii sekä kustannusten karsimista että joitain veronkorotuksia. Tuloverotusta ei ole varaa kiristää, joten veronkorotukset tulisi kohdistaa ympäristölle ja terveydelle haitallisiin kohteisiin.
Toisaalta alkoholiverotuksen korotus lisäisi ennestäänkin alkoholin tuontia ulkomailta. Tulisi pohtia, mikä on kokonaistilanteen kannalta paras vaihtoehto.
Rahoitusmarkkinavero
EU-maiden valmisteleman rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa voidaan harkita siinä tapauksessa, että kaikki muutkin maat ovat mukana. Muuten vero vaikuttaa liikaa Suomen kilpailukykyyn. Työeläkevarojen rahastoinnin ja sijoitustoiminnan takia vaikutukset Suomessa olisivat muihin maihin verrattuna erityisen haitalliset.
Leikkaukset
Tuloerot
Äärimmäiset tuloerot tulee tasata. Kasvavat tuloerot johtuvat suurten pääomatulojen kasautumisen lisäksi kasvavasta köyhyydestä, joka johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen.
TTIP
Vaikuttaa siltä, ettei TTIP-sopimuksen tarkoitus ole kansantalouksien kasvu ja yksittäisten maiden hyvinvoinnin lisääminen, kuten sitä usein markkinoidaan, vaan suuryritysten voittojen maksimointi. Poliittisten päätösten teko olisi käytännössä alisteista suuryritysten voittojen tavoittelulle. Eurooppalaisten valtioiden keinot esim. suosia kotimaista tuotantoa ja julkisia palveluja eivät enää olisi sallittuja, koska "kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet".
Sopimus sisältää suuryritysten investointisuojan (ISDS), jossa lakimuutoksin taataan suuryrityksille tietty voitto liiketoiminnastaan. Jos valtio muuttaa politiikkaansa tai säätää lakeja, joiden voidaan nähdä estäneen voittojen saamisen, yritys voi haastaa valtion oikeuteen ja vaatia korvauksena menetetyn liikevoiton. Oikeudenkäyntien kustannukset voivat olla kymmeniä miljoonia euroja, joten valtioilla ei yleensä ole varaa niihin ryhtyä, jolloin suuryritykset pääsisivät käytännössä määräämään valtioiden poliittisista päätöksistä
Lapsilisät
Lapsilisien jonkinlaista porrastamista voitaisiin harkita perheen tulojen mukaan.
Kehitysapu
Suomi on sitoutunut 0,7%:n kehitysapuun bruttokansantuotteesta, ja jos jotain on sovittu, sopimuksesta tulee pitää kiinni. Tällä hetkellä Suomi ei täytä sitoumustaan. Ennuste vuodelle 2015 on vain 0,48%. Kehitysapua pitäisi lisätä, koska sen avulla apua tarvitsevia voidaan usein auttaa omassa kotimaassaan tai lähialueilla. On pidettävä huolta kehitysavun oikeasta ja tehokkaasta kohdistamisesta.
Kreikan velat
Takaisinmaksuaikaa voidaan hieman pidentää, mutta muuten on pitäydyttävä sopimuksissa. Se on vahva viesti kaikille muillekin maille siitä, että taloudesta on huolehdittava ja sopimukset pidettävä.
Päinvastainen viesti voisi johtaa joidenkin maiden talouksien höltymiseen, mikä johtaisi Euroopan jatkossa entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen.
Tienkäyttömaksut
Lähtökohtaisesti liikenteen ongelma pitäisi ratkaista muulla tavoin kuin tietulleilla.
Tietulleja ja muita tienkäyttömaksuja voidaan kuitenkin joissain tapauksissa harkita paikallisesti esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseksi yksityisajojen osalta, kunhan pidetään huolta vaihtoehtoisten ajoreittien käyttömahdollisuuksista ja siitä, ettei kuljetustoiminnalle synny lisäkustannuksia tai yritykset menetä asiakkaita.
Tiemaksua tulisi kuitenkin periä ulkomaalaisilta, erityisesti raskailta ajoneuvoilta, jos ne tulevat maasta, jossa suomalaiset joutuvat maksamaan tienkäytöstä. Ainoat Euroopan maat, joissa raskas liikenne voi tällä hetkellä ajaa ilmaiseksi, ovat Suomi, Viro ja Latvia.
Kulttuurin tukeminen
Suomen huonon taloustilanteen takia kulttuurimäärärahojen nostaminen seuraavalla hallituskaudella saattaa olla hankalaa.
Kulttuurialoilla työskentelee kuitenkin paljon pienyrittäjiä ja ns. itsensä työllistäjiä, ja mikäli pienyrittäjien sosiaaliturva- sekä vero- ja eläkemaksukäytäntöjen uudistus etenee, se koituisi mitä suurimmassa määrin myös kulttuurialan hyväksi.
YRITTÄMINEN
Yritystoiminnan tukeminen
Verotuskäytännöstä on saatava yrittämiseen ja työllistämiseen kannustava. Yrittäjäriskistä on palkittava, jotta yrittäminen säilyy houkuttelevana vaihtoehtona.
Suomen on tärkeää tiedostaa vahvuutensa, joiden varaan yrittäminen rakennetaan, ja joita kaikella talouspoliittisella päätöksenteolla sitten tuetaan.
Kattava pienyritysten verkko mahdollisimman monella eri toimialalla takaa talouden tasapainon. Suomessa on jo koettu, mitä tarkoittaa kun yksi menestyvä suuryritys kompastuu. Jos sen sijaan yrityksiä on paljon, yhden kompastelu ei ole koko maata koskettava katastrofi, ja toimintakykynsä säilyttäneet auttavat myös sen horjuneen nopeasti jaloilleen.
Pienyrittäjien asemaa tulee helpottaa sosiaaliturvaa parantamalla, alv- ja eläkemaksuhelpotuksin ja verottamalla yrityksen tulosta vasta kun se nostetaan yrityksestä, ei jos se käytetään investointeihin tai henkilöstön palkkaamiseen.
Kansainvälistyminen
Kaikki toimet, jotka auttavat pk-yritysten toiminnan laajentamista ovat kannatettavia. Erityisenä haasteena, alasta riippuen, voi olla muiden maiden lainsäädännön tunteminen ja kauppasuhteiden avaaminen. Vaikka apua onkin saatavissa, se on hajallaan ja mahdollisten palvelujen käyttö voi olla hidasta ja kallista.
Olisi harkittava yhteiskunnan toimesta ylläpidettäviä parempia verkkotietopalveluja esimerkiksi potentiaalisten uusien asiakkaiden kartoittamiseksi kohdemaissa.
Yritysverotus
Yritysten tulosta voitaisiin verottaa vasta kun se nostetaan yrityksestä, ei jos se käytetään investointeihin tai henkilöstön palkkaamiseen.
Erityisesti yrityksen perustamista harkitsevat joutuvat tällä hetkellä miettimään, kannattaako yrittäminen lainkaan vai olisiko "mentävä töihin" ilman yrittäjäriskiä. Esimerkiksi 3000 euron kuukausituloa saavan palkansaajan tulotason saavuttaakseen pienyrityksen on pystyttävä saamaan alasta riippuen 6000-7000 euroa myyntiä kuukausittain, jotta yrittäjä voi kaikkien verojen ja yhteiskunnalle suoritettavien maksujen jälkeen saavuttaa saman palkkatason.
Järkevä yritys- ja osinkoveron taso on tärkeä osa yrittäjän kokonaisverotusta.
Arvonlisävero
Korkea alv on suuri ongelma ammattitaitoa myyville yrittäjille, esimerkiksi opettajille tai käden taitoja myyville. Tämä johtuu siitä, ettei yrittäjällä ole tehtävänä juurikaan hankintoja, joissa hän voisi hyödyntää alv:n. Täysimääräinen alv siis käytännössä vain nostaa palvelun hintaa ja vähentää siten asiakkaita.
Arvonlisäverot pitäisi voida maksaa vasta, kun yritys on itse saanut suorituksen asiakkaaltaan. Erityisesti pienyrityksille kassanhallinta on usein haastavaa. Jos menoja on maksettava ennen kuin asiakkailta saadaan suorituksia, on kassa rahoitettava lainalla.
Työntekijän vanhemmuudesta yritykselle syntyvät kustannukset
Työntekijän lapsi aiheuttaa yritykselle suuria kustannuksia ja muita haasteita. Varsinkin pienyrityksille avainhenkilöiden poissaolo voi olla suorastaan kriittinen ongelma.
Olisi luotava tukijärjestelmä, jossa yritykset saisivat tukea vanhemmuudesta aiheutuviin kustannuksiin.
Yrittäjän sosiaaliturva
Yrittäjän sosiaaliturvan tulee olla palkansaajan tasolla.
Musiikkiyrittäjien teostomaksujen tulee kerryttää sosiaalietuuksia yhdenvertaisesti normaalin palkkatulon kanssa, tai ne tulee voida tulouttaa yritykseen.
Yrittäjän perheenjäsenten sosiaaliturva
Perheenjäsenten on oltava itsenäisessä asemassa eikä heitä saa rangaista yrittäjyydestä.
Vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen
Valtion tehtävä ei ole pelastaa yrityksiä. Merkittävissä ongelmissa valtion on kuitenkin tuettava uudelleentyöllistymistä ja mahdollisesti huolehdittava ympäristönsuojelusta. Yritysten pelastaminen kannustaa jatkossa liikaan riskinottoon, mikä saattaa aiheuttaa suurta haittaa sekä kansantaloudelle että ympäristölle.
Yritystoiminnan sääntely
Alasta riippuen yritystoiminnan sääntelyä on kohtuuttoman paljon. Työntekijöiden ja asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on perusteltua. Sen sijaan olisi karsittava erityisesti pieniä yrityksiä kahlitsevia turhia sääntöjä ja määräyksiä.
Ympäristö- ja rakennuslupamenettely, valitusmahdollisuudet
Luovien alojen merkitys tulevaisuudessa
Musiikki-, peli- ja muu digitaalinen teollisuus antaa huikeita mahdollisuuksia erityisesti uusille startup-yrityksille, koska yritystoiminnan aloittaminen ei välttämättä vaadi suuria laite- ja tuotantoinvestointeja, vaan suurimmaksi osaksi osaamista ja liikeidean.
Tekijänoikeuslaki
Tekijänoikeuslakia olisi kehitettävä siten, että korvaukset voisi tulouttaa yritykseensä, tai mikäli ne jatkossa edelleen katsotaan ansiotuloksi, niiden tulisi kartuttaa tekijän sosiaalietuuksia muiden ansiotulojen tapaan.
Pörssiyhtiöiden sukupuolikiintiöt
En kannata sukupuolikiintiöitä. Osaamisen ja muun sovetuvuuden tulee olla ainoa kriteeri.
Maatalous Metsätalous
Valtion on pyrittävä ohjaamaan metsänhoitoa yhteiskunnan kokonaisedun ja ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, ja samalla huolehdittava siitä, että metsätalous on metsän omistajalle kannattavaa.
Myös metsästä saatavien pääomatulojen progressiota tulisi kehittää. Ei ole tarkoituksenmukaista, että pieniä metsätuloja verotetaan 30%:n mukaan.
Lisämaksuja metsätaloudelle ei tarvita. Puuta on riittävästi saatavilla ilman ylimääräisiä lisämaksuja tai -veroja.
Yksityismetsien kuolinpesiä on kohdeltava tasa-arvoisesti muiden kuolinpesien omistusten kanssa. Sukupolvenvaihdoksia tulisi tukea, mikä osaltaa vähentäisi metsäomistusten määrää kuolinpesissä. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tulisi tukea samaan tapaan kuin maatilojen.
Tukien hakemista tulisi yksinkertaistaa.
Myös pienemmät tilakoot on todettu toimiviksi, kunhan rahoitusmahdollisuudet ovat kunnossa, toimitaan oikea-aikaisesti, ja hyödynnetään metsän erilaisia käyttömahdollisuuksia.
Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen lisää metsän käyttöä energiantuotannossa, ja ekologisen puurakentamisen lisääntyminen kasvattaa puun tarvetta rakennusteollisuudessa.
Puuosaaminen on Suomen vahvuus, ja uusiutuvana luonnonvarana sen käyttöä myös rakentamisessa tulisi lisätä. Kaavoitus voisi olla yksi keino tukea tätä.
Puurakentamista voitaisiin kehittää voimakkaammin myös vientituotteena.
Myös metsien virkistyskäytön kehittäminen lisää metsästä saatavia taloudellisia hyötyjä.
Metsien kokonaiskasvu kattaa hakkuutarpeen ongelmitta, mutta hakkuut tulisi suunnitella siten, etteivät ne aiheuta paikallisia haittoja asukkaille, eläimille tai maisemalle. Avohakkuiden tekemisen tulisi olla luvanvaraista.
Työn joustavuus ja kannustavuus
Työntekijän palkkaamisen tulisi olla helpompaa ja työehtojen joustavampia. Yrityksissä on paljon tehtäviä, joihin tarvittaisiin työntekijöitä, mutta ei välttämättä kokoaikaisesti tai säännöllisin työajoin. Jos tällaisiin tehtäviin palkkaaminen olisi helpompaa, voisivat yritykset työllistää huomattavasti nykyistä enemmän. Parantaisi myös yrityksen vakituisten työntekijöiden jaksamista, kun mahdollisiin tilapäisiin tehtäviin olisi helpommin saatavissa apua.
Työelämään tarvitaan turvaa, mutta samalla lisää joustoa paikalliseen sopimiseen erityisesti pienyritysten aseman turvaamiseksi.
Tällä hetkellä työllistäminen on erityisesti pienille yrityksille liian hankalaa ja kallista. Vaikka sekä yritys että työnhakija haluaisivat solmia työsopimuksen tietyin ehdoin, se ei aina ole lain tai keskusjärjestöjen sopimusten takia sallittua. Tämä koituu sekä työntekijän, yrityksen että lopulta yhteiskunnan vahingoksi.
On tärkeää, että pelisäännöt on sovittu työntekijän ja työnantajan välillä ja työsopimuksen tekovaiheessa. Jos molemmilla on halu solmia tietynlaiset ehdot, eivät lait ja muut säädökset saisi estää työnsaantia. Se ei ole työntekijän, yrityksen eikä valtionkaan etu.
Työnteon tulee aina olla mielekästä. Velvoitteiden lisäämisen sijaan tulisi kannustaa työllistymään poistamalla sosiaaliturvan kannustinloukut ja kehittämällä lisää joustavia työllistämisen mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa.
Työn tuottavuuden lisääminen
Suomi ei ainakaan toistaiseksi pysty kilpailemaan tuotteiden hinnalla, vaan tuottavuuden kasvattamisessa on panostettava laatuun ja innovaatioihin. Laadukkaasta työstä ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Suomessa koulutuksen ja sitä kautta osaamien taso ovat korkealla. Koulutukseen tulee edelleen panostaa, ja pitää huolta siitä, että Suomen maine osaajana säilyy.
Työllisyys
Tärkeintä on tukea yritystoimintaa ja luoda työtä joka puolelle Suomea, jotta ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita myös asuinpaikkansa.
Työpaikkoja tulee luoda erityisesti aloille, joilla on suuri, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava kasvupotentiaali, ja mahdollisuus uniikkeihin tuotteisiin ja ratkaisuihin edelläkävijän asemassa.
Suomessa Clentech-ala kasvaa kovaa vauhtia, ja toinen hyvä työllistäjä tulee olemaan hajautettu uusiutuva energiantuotanto. Saksassa uusiutuva energia työllistää jo 370.000 ihmistä. Suomessa aurinkoenergian läpimurto on jo alkanut, ja tulee jatkumaan lähivuosina kiihtyvällä tahdilla.
Erilaisin kannustimin on lisättävä myös ikääntyvien työntekijöiden työllistymistä, ja sosiaalietuuksista on poistettava erilaiset kannustinloukut, jotta kaiken työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.
Nuorten työllistyminen
Lainsäädäntöä olisi kehitettävä niin, että työntekijän oikeudet turvataan, mutta samalla yritykselle ja työntekijälle annetaan vapaammat mahdollisuudet sopia työsopimuksen ehdoista varsinkin pienyrityksissä. Tämä saattaisi joissain tilanteissa mahdollistaa esimerkiksi useamman työttömän nuoren palkkaamisen.
Nuorisotakuun toimivuudesta on esitetty jonkin verran aiheellistakin kritiikkiä, mutta kokeilua tulee vielä jatkaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on erittäin hyvä. Näin 2. asteen koulutuksesta poisjääneillä on mahdollisuus päästä kiinni ammattiin.
Kuntien taloudellista ahdinkoa ei tule lisätä, joten nuorten työllistämisen rahoitus tulisi hoitaa valtion toimesta tasapuolisesti eri kunnissa asuville nuorille.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksen kustannuksia yrittäjälle tulee kohtuullistaa. Yrittäjän kokonaiskustannukset oppisopimustyöntekijästä voivat nykyisellään olla niin korkeat ettei oppiin ottaminen ole kannattavaa.
Ikääntyvien työllistyminen
Suomen huoltosuhde on eräs EU.n heikoimpia, joten ikääntyvien työmahdollisuuksia on lisättävä. Osin se voi tapahtua eläkeikää nostamalla, mutta myös yrityksille tarjottavien kannustimien ja parempien työolosuhteiden avulla. Eläkeikärajaa voidaan nostaa eliniän odotteen mukaisesti, mutta tärkeää on ensin huolehtia siitä, että 65-vuotiailla ja sitä nuoremmilla on mahdollisuus pysyä mukana työelämässä.
Työelämässä tulisi päästä kokonaan eroon iän merkityksestä työhönottotilanteissa, ja siirtyä sen sijaan pitämään valintakriteereinä osaamista ja fyysistä kuntoa. Näin itsestään ja terveydestään huolta pitävät olisivat iästä riippumatta työnhaussa samalla viivalla todellisen suorituskyvyn ja työssäjaksamisen perusteella. Tämä olisi huomattavasti oikeudenmukaisempi tapa valita työntekijöitä kuin valitseminen iän perusteella. Käytäntö motivoisi ihmisiä myös pitämään huolta kunnostaan, mikä olisi kansanterveyden paranemisen myötä koko yhteiskunnan etu.
Tuki työttömän yrittäjäksi siirtymiselle
Yrittäjäksi siirtymistä ja yritystoiminnan aloittamista pitäisi kannustaa esimerkiksi työttömien "starttirahalla". Työttömyyskorvausta saisi käytännössä siihen asti, kun yritys alkaa tuottaa palkkaa vastaavasti. Palkat
Palkkoja tulee korottaa vain hillitysti, jotta yritysten suhteelliset palkkakustannukset pienenisivät, Suomen kilpailukyky paranisi ja vienti alkaisi vetää, mikä puolestaan lisäisi työpaikkoja. Työttömyyden helpottamiseksi työnantajamaksuja tulisi helpottaa erityisesti pienyrityksissä.
Ostovoima tulee myös säilyttää, joten aivan kokonaan palkankorotuksia ei voida jäädyttää. Ostovoiman lisäämiseen voidaan käyttää myös erityisesti pieni- ja keskituloisten verohelpotuksia.
Työllisyystilanteen ollessa näinkin huono voitaisiin työehtosopimuksia pienempiä palkkoja kokeilla. Työntekijän oikeudet tulee turvata, mutta osapuolille annetaan vapaammat kädet sopia työehdoista varsinkin pienyrityksissä. On kaikkien etu, että työntekijä voidaan työllistää edes vähäksi aikaa työttömyyden sijaan. Kuitenkin työllistämisen helpottamiseksi tulisi lähteä ensisijaisesti vähentämään työllistämisen sivukuluja ja mahdollistamaan vähemmistä työtunneista sopiminen, kunhan asia on molempien osapuolten intresseissä.
Matalampien minimipalkkojen sijaan tulisi kehittää joustavampia osa-aikajärjestelyjä ja purkaa sosiaaliturvan kannustinloukkuja. Lisäksi tulee erilaisin toimin kannustaa yrityksiä työllistämään työttömiä.
Sosiaaliturva
Sosiaaliturva ei kohdennu riittävästi sitä todella tarvitseville.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat eivät useinkaan ole niitä helpoiten työllistyviä. Siksi on hyvä, että heillä on mahdollisuus pysyä kiinni työelämässä tavalla tai toisella, jolloin mahdolliuudet työllistyä paranevat. Työn tulisi kuitenkin aina olla mielekästä.
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Kaikki työntekijät maksavat palkastaan ansiosidonnaisten korvausten kustannuksia (työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5%), mutta vain työttömyyskassojen jäsenet pääsevät nauttimaan siitä. Tulisi luoda oikeudenmukaisempi järjestelmä.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin harkiten leikata (lyhentää tai tasoa madaltaa), mutta työllisyyden esteiden poistamista, työpaikkojen tarjontaa ja kaiken ikäisten työllistymismahdollisuuksia tulisi kuitenkin samanaikaisesti merkittävästi lisätä.
Ansiosidonnaisen korvauksen puolittamisen sijaan korvausten selkeämpi porrastaminen olisi todennäköisesti parempi vaihtoehto.
Nollasopimukset
Nollasopimukset voivat joissain tapauksissa olla liikaa työnantajaa suosivia ja antavat mahdollisuuden minimoida kulut ja maksimoida voitot työntekijöiden kustannuksella. Tällainen on lainsäädännöllä estettävä.
Toisaalta on myös tilanteita joissa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Silloin nollasopimukset on voitava sallia.
Nollasopimustöiden vastaanotto ei saisi vaarantaa työttömyysturvaa tai muita tukia, eikä nollasopimusten teko saisi heikentää yrityksen muiden työntekijöiden asemaa. Jos tämä onnistuu, nollasopimukset voivat joissain tapauksessa olla yksi keino parantaa työllisyyttä ja kannustaa edes tilapäiseen työntekoon.
Hankala talous- ja työllisyystilanne vaatii erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi työntekijäjärjestö Akava on hiljattain ehdottanut työttömien pätkätöihin palkkaamisen mahdollistamista ilman syyperustetta (esim. sijaisuus).
Erityisesti yksinyrittäjien mahdollisuudet palkata apua ovat usein huonot, jos työntekijälle on tarjottava tietty minimituntimäärä.
Eläkekatto
Suurimmista eläkkeistä voitaisiin säästää, mutta keinona voisi eläkekaton sijaan olla myös suurempi progressio.
Suomen kolmikantajärjestelmä
Suomen kolmikantajärjestelmä on auttanut työelämän turvan rakentamisessa. Toisaalta yhteiskunnan sananvalta on joissain tapauksissa liiaksi kaventunut, ja vahvat liitot ovat pystyneet saavuttamaan kohtuuttomia sopimusehtoja jäsenilleen ja samalla vääristämään palkkatasoa eri alojen välillä. Miksi paperikoneen hoitajan palkka voi olla kaksinkertainen vanhuksen hoitajaan verrattuna?
Olisi yhteiskunnan tehtävä varmistaa eri alojen keskinäinen tasa-arvo, ottaen samalla huomioon kansantalouden tila kokonaisuutena. Työmarkkinajärjestöjen ensisijainen tavoite on ajaa jäsenistönsä etuja, joten niiden mahdollisuus huomioida kokonaistilanne on rajallinen. MAAHANMUUTTO Työperäinen maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto saattaa alasta riippuen olla hyvinkin tarpeellista, mutta ennen aktiivista rekrytointia pitäisi pureutua siihen, miksi työ ja tekijät eivät kohtaa Suomessa, vaan työttömyyttä on niinkin paljon.
Vastaanottokeskus kotikuntaani?
Siuntion veroprosentti on jo tällä hetkellä Suomen korkeimpia, joten kunnalla ei tällä hetkellä ole taloudellisisa resursseja tarjota asiallisia olosuhteita. Lähtökohtaisesti vaikeimmassa asemassa ja hengenvaarassa olevia tulee aina auttaa. Jos on kyseessä pitempiaikainen/pysyvä maahanmuutto, vastaanottajamaalla tulee olla edellytykset tarjota tulijoille mielekkäät opiskelu- ja työmahdollisuudet. |