YRITTÄMINEN, TYÖ JA TALOUS

Suomessa kaikilla on oltava mahdollisuus tehdä mielekästä työtä omalla kotiseudullaan, eikä työelämässä olevien jaksamista ja sietokykyä saa venyttää äärimmilleen.


Talouselämän tilanne

Talouselämän nostamiseksi tarvitaan nyt tekijöitä, ei pelkkiä puheita, jotka eivät käytännössä näy missään. Tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät innovaatioiden ja uusien teknologioiden merkityksen ja uskaltavat tukea yrityksiä, joilla on innostusta lähteä viemään niitä rohkeasti maailmalle.


Pienyrittäjät

Pienyrittäjän alkutaival on tehtävä helpommaksi riittävin alv- ja eläkemaksuhelpotuksin. Osaamista myyvien yrittäjien ja itsensä työllistävien (opettajat, muusikot, käden taidot jne.) alv:n on oltava minimitasolla, jotta palvelujen hinnat voidaan pitää kohtuullisina. Näin uudet innovatiiviset yritysideat toteutuvat, harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, ja yrittämisellä on mahdollisuus elättää paitsi itsensä, myös perheensä.

Näin toivottavasti saataisiin myös takaisin entistä enemmän käsillä tekemisen ammattialoja, kuten vaikkapa puusepät ja ompelijat. Laadukkaan yksilöllisen työn arvostus säilyisi, ja ostovoima suuntautuisi kotimaisiin laatutuotteisiin.

Yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvan on oltava samalla tasolla työsuhteessa olevien kanssa. Tällä hetkellä harva perheellinen uskaltaa perustaa omaa yritystä, vaikka siihen olisi olemassa hyvä liikeidea ja tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Työllistämisen sivukuluja on vähennettävä, jotta myös yksityisyrittäjän on mahdollista palkata itselleen apua, ja jotta kaikenikäisten ihmisten on helpompi työllistyä.

Perustulokokeilun kautta tulisi antaa kaikille mahdollisuus opiskeluun, motivoivaan työhön tai vapaaehtoistyön tekemiseen. Pitkäaikaistyötönkin voi tehdä vapaaehtoistyötä esimerkiksi vanhusten parissa. On myös tärkeää, että järjestelmä tukee aktiivisuutta ottaa vastaan lyhyetkin työtehtävät.


Suomalaisten vahvuudet

Suomi ei korkeiden työvoima- ja energiakustannusten takia pysty ainakaan toistaiseksi kilpailemaan hinnoilla. Meidän vahvuuksiamme ovat osaaminen, korkealaatuiset tuotteet, korruption vähäisyys, puhdas luonto ja se tärkein – asenne: tahto, sitkeys, jopa itsepäisyys. Kaiken talouspoliittisen päätöksenteon tulee tukea näitä vahvuuksia.

Kattava pienyritysten verkko mahdollisimman monella eri toimialalla takaa talouden tasapainon. Suomessa on jo koettu, mitä tarkoittaa kun yksi menestyvä suuryritys kompastuu. Jos sen sijaan yrityksiä on paljon, yhden kompastelu ei ole koko maata koskettava katastrofi, ja toimintakykynsä säilyttäneet auttavat myös sen horjuneen nopeasti jaloilleen. Monipuolinen pienyritysten verkko mahdollistaa myös nopean ja joustavan reagoinnin muuttuviin markkina- ja kilpailutilanteisiin.


Yritysten verot Suomeen

Konserniverotusta on uudistettava siten, että Suomessa toimivat suuryritykset, jotka tekevät tuloksensa Suomessa, maksavat tänne myös veronsa. Yritysverotusta ja yritysten toimintamahdollisuuksia kokonaisuutena on kehitettävä siten, että yritykset haluavat pitävät tuotantonsa ja työllistää Suomessa.


Ympäristö yritysten mahdollisuutena

Suomessa on ainutlaatuisen puhdasta, koskematonta, hiljaista luontoa ja upea saaristo. Näiden hyödyntämistä matkailu- ja virkistystarkoituksiin sekä ympäristövastuulliseen yrittämiseen tulee edelleen kehittää. Emme saa lyhytnäköisesti uhrata haavoittuvaa luontoamme ja sen korvaamattomia maisemia suuria ympäristöhaittoja aiheuttavan teollisuuden ja sen väliaikaisesti tarjoamien työtilaisuuksien takia.

Ottamalla käyttöön uusiutuvat energialähteet Suomeen saadaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja eri puolille maata. Suomen tulee panostaa myös cleantechin kehittämiseen ja vientiin.


Kulttuurialan työmahdollisuuksien lisääminen

Kulttuurialoilla on valtava yritystoiminnan potentiaali, kunhan yrittämisen ja itsensä työllistämisen edellytyksiä Suomessa saadaan parannettua.

Tässä taloudellisessa tilanteessa paras keino kulttuurialan harrastus- ja työmahdollisuuksien lisäämiseen on freelance-opettamisen eli yksityisyrittämisen ja itsensä työllistämisen helpottaminen laskemalla opetustoiminnan alv 24%:sta esim. 10%i:iin. Näin yksityistuntien hinnat saataisiin sen verran alaspäin, että ihmisillä olisi varaa harrastaa. Suomessa hyvin harva taidealoilla työskentelevä saavuttaa riittävän tulotason vain yhdellä tavalla työskennellen. Useimmiten tarvitaan useampia tulonlähteitä. Opettaminen on niistä yksi, ja nyt kun yritystoiminnan edistämistä valtion verotulojen lisäämiseksi tarvitaan, tämä on hyvin konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen malli.

Samaan kokonaisuuteen liittyvät pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien eläkemaksujen helpotukset ja sosiaaliturvan kehittäminen siten, että ne vastaavat työsuhteessa olevien etuuksia, jolloin kulttuurialoille uskalletaan lähteä yrittämään enemmän.

Tekijänoikeuskorvauksia pitäisi kohdella joko yritystulona, jotka voi tulouttaa yritykseensä, tai jos ne ovat palkkatuloa (kuten nyt), niiden pitäisi myös kerryttää samoja etuisuuksia kuin normaalin palkkatulon. Näinhän ei tällä hetkellä tapahdu.

Muusikkojen keikkapalkkioihin pitäisi saada sen verran alvia (esim. 10%), että muusikot voisivat ostaa keikkailuun liittyviä tarvikkeita alvittomina.

Digijakelu kehittyy niin nopeasti, ettei lainsäädäntö tahdo pysyä perässä. Tähän olisi hyvä keksiä jonkinlaisia ratkaisuja. Mielelläni löytäisin viisasten kiven myös siihen, miten musiikilla/muusikoilla olisi mahdollisuudet parempaan esilläoloon monikansallisten levy-yhtiöiden ulkopuolella.


Iän merkitys

Ikä ei saa olla työllistymisen este eikä peruste, ja iän kysyminen työhönotto- tai koulutukseenhakutilanteissa tulee kieltää. Vain fyysinen ja henkinen soveltuvuus ratkaisevat.

Eläkejärjestelmiä tulee muuttaa siten, että myös vanhemmat ihmiset työllistyvät: Työnantajien vastuuta työkyvyttömyyseläkkeistä tulee huomattavasti pienentää. (Nuoremmista maksut tosin vielä suuremmat, eli jos 30-vuotias, jonka palkka on 2500e/kk jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yrityksen osuus eläkkeestä on 300.000 euroa, eli 10 vuoden palkka!). Mielenterveysongelmia on 40%:lla työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä, ja näiden joukossa on usein myös nuorehkoja ihmisiä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskuntajärjestelmä voisi tukea ihmisten henkistä hyvinvointia.
 

TTIP- ja CETA -sopimukset

TTIP-sopimusta ja sen investointisuojaa perustellaan usein sillä, että se lisäisi investointien määrää. Yksikään tehty tutkimus ei kuitenkaan tue tätä väitettä.

TTIP-sopimukseen liittyy lukuisia ongelmia. Monien asiantuntijoiden mielestä sen tarkoituksena ei suinkaan ole kansantalouksien kasvu, vaan suuryritysten voittojen maksimointi. Euroopassa valtioiden keinot esim. suosia kotimaista tuotantoa ja julkisia palveluja tai pitää huolta ympäristöstään eivät TTIP-sopimuksen myötä enää olisi sallittuja, koska "kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet".

Sopimus sisältää myös investointisuojan (ISDS), jossa lakimuutoksin taataan suuryrityksille tietty voitto liiketoiminnastaan. Jos valtio muuttaa politiikkaansa tai säätää lakeja, joiden voidaan nähdä estäneen voittojen saamisen, yritys voi haastaa valtion oikeuteen ja vaatia korvauksena menetetyn liikevoiton.

ISDS:llä olisi tietenkin merkittävä ennakoiva vaikutus jo poliittisia päätöksiä tehtäessä, kun valtiot eivät uskaltaisi haasteen pelossa säätää monikansallisten yritysten liiketoimintaa haittaavia lakeja. Oikeudenkäyntien kustannukset voivat olla kymmeniä miljoonia euroja, joten Suomella ei olisi varaa niihin ryhtyä, ja näin suuryritykset pääsisivät käytännössä määräämään poliittisista päätöksistämme.

Oikeudenkäynneissä myös laillisuusperiaate jäisi toteutumatta, koska samat lakimiehet toimivat käytännössä lakien laatijoina, välimiehinä ja asianajajina. "Tuomareina" siis toimivat kolmihenkiset paneelit, joissa istuvilla lakimiehillä on usein erilaisia eturistiriitakytköksiä. Monet ovat ylikansallisten yhtiöiden entisiä hallitusten jäseniä.

Yksi suuri riski Suomessa tulisi todennäköisesti liittymään kaivostoimintaan ja sen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.

Huolta aiheuttaa myös amerikkalaisten geenimuunneltujen ja erilaisin Euroopassa kielletyin tavoin käsiteltyjen elintarvikkeiden vapauttaminen Euroopan markkinoille. Tähän suuntaan EU:n komissio on jo tehnyt myönnytyksen salliessaan pari vuotta sitten maitohappoliuoksella bakteereista puhdistettujen naudan ruhojen myynnin ihmisravinnoksi, joka Euroopassa on aiemmin ollut kiellettyä.

TTIP-sopimuksen vaikutus kansantalouden kasvuun olisi ennusteiden mukaan marginaalinen 0,05%, joka hukkuu normaaliin vaihtelun sisään. Sopimuksen haitat näyttävät siis olevan selkeästi suuremmat kuin hyödyt.

Mitä TTIP-sopimus mahdollistaisi:

- Tunnetuimpia kanteita lienevät tupakkayhtiö Philip Morrisin miljardikanteet Uruguayta ja Australiaa vastaan, kun askeihin lisättiin kuvia tupakoinnin vaaroista

- Suomen kolmanneksi suurin sähkömyyjä, ruotsalainen Vattenfall, vaatii Saksalta satojen miljoonien eurojen korvauksia, koska Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Aiemmin se on haastanut Saksan oikeuteen, koska Saksa halusi puhdistaa Rein-joen vettä.

- Slovakia sai haasteen 2006, kun se päätti peruuttaa julkisen terveydenhuollon yksityistämisen.

- Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalvoitiin vuonna 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma Argentiinan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan vuosibudjetti. Argentiina hävisi välimiesoikeudessa.

- Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelylaitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut ympäristöstandardeja. Välimiesoikeus päätti, että Meksikon on korvattava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti.

- USA:lainen energiayritys sai välimiesoikeudessa läpi 1,77 mrd dollarin korvausvaatimuksen Ecuadorin valtiolta haastettuaan sen oikeuteen, kun 30.000 alkuperäisasukasta (intiaaneja) jäi kodittomiksi ko. energiahankkeiden takia.

- Kanadalainen Gabriel Resources –kaivosyhtiö vaatii Romanialta 1,4 miljardin euron korvauksia, mikäli valtio ei myönnä toimilupaa kultakaivoshankkeelle, joka asettaisi Romanian alttiiksi ympäristökatastrofille.

- Yhdysvaltojen ja Kolumbian välinen vapaakauppasopimus antoi yhdysvaltalaiselle monikansalliselle Monsanto-korporaatiolle laajan patentointisuojan geenimuunneltuihin viljelyssiemeniin. Samalla Kolumbian maatalouslakia muutettiin niin, että kaikki muut siemenkannat luokiteltiin epähygieenisiksi ja vaarallisiksi. Tämän seurauksena Kolumbian paikalliset siemenviljat julistettiin laittomiksi ja määrättiin tuhottaviksi. Ainoastaan Monsanton patentoimia geenimuunneltuja siemenlajikkeita sai enää myydä ja kasvattaa. Poliisit laitettiin kolumbialaisten pienviljelijöiden tiloille ja kymmeniä tuhansia tonneja siemenviljaa poltettiin. Syntyi mielenosoituksia ja viimein presidentin oli kumottava säädös ja sallittava jälleen kotimaisten siementen käyttö, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Kröger.

Nyt Monsanto on aikeissa haastaa Guatemalan valtion oikeuteen. Kun pienviljelijät Guatemalassa säästävät siemeniä kuluvalta vuodelta seuraavaa varten, he voisivat Guatemalan korkeimman oikeuden hiljattain kumoaman ns. "Monsanto-lain" mukaan saada maksimissaan neljän vuoden vankeustuomion.

Nyt Monsanto kuitenkin vaatii ko. lakia voimaan vapaakauppasopimuksen (DR-CAFTA) nojalla, ja lienee vain ajan kysymys, milloin se käynnistää oikeusjuttujen aallon pakottaakseen Guatemalan antamaan asiassa periksi. Todennäköisesti myös USA:n suunnalta tullaan painostamaan Guatemalaa.

- Kanadassa on raportoitu tapauksista, joissa on yritetty tehdä ympäristöä parantavia toimenpiteitä, mutta ne ovat kariutuneet painostuksen alla. Yhdysvaltalaiset ICSID -asianajofirmat ovat olleet suoraan yhteydessä Kanadan lainsäätäjiin ja pelotelleet heitä ympäristölainsäädösten seurauksista. Jos lait tulevat voimaan, on asianajajilla jo valmiina syytteet valtiota vastaan, jatkaa Kröger.


*TALOUS-aiheiset vaalikonevastaukseni koosteena*

 

Velkaantuminen

Suomen velkaantumisaste on Euroopan maiden joukossa alle keskitason, joten siinä mielessä tilanne ei ole kriittinen. Suomi tarvitsee kaikkia keinoja talouden tasapainottamiseksi, lisävelka mahdollisesti mukaanlukien. Jos lisävelalla kyetään elvyttämään ja luomaan uusia työpaikkoja, se on perusteltua. On kuitenkin samalla ryhdyttävä uudistamaan työelämää ja tukemaan yrittäjyyttä siten, että lainantarve saadaan vähenemään. Myös kaikki ennaltaehkäisevä työ terveyden edistämiseksi on tärkeää, jotta sosiaalimenoja saadaan pienemmiksi.

 

Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun muutaman vuoden tähtäimellä, mutta ensin tulee luoda keinot, joilla se on mahdollista. Tulee tukea yritystoimintaa, poistaa sosiaaliturvan kannustinloukut ja siirtyä kokonaan uusiutuvaan, hajautettuun energiantuotantoon, jonka avulla energia-ala työllistää 10-kertaisen määrän ihmisiä. Ihmisten terveyttä tulee edistää lisäämällä liikkumista ja ohjaamalla ruokailutottumuksia teveelliseen suuntaan.

 

EU

 

EU:sta on sekä hyötyä että haittaa, mutta sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman EU:ta, ei oikeastaan ole mahdollista. Maaseudun autioituminen ja osittain turha sääntely ovat esimerkkejä ei-toivotuista seurauksista. Suomi on myös EU:n nettomaksaja, mutta toisaalta jäsenyys on hyödyttänyt erityisesti suomalaisia vientiyrityksiä. Lienee mahdotonta arvioida, oltaisiinko samaan päästy esimerkiksi kehittämällä Euroopan vapaakauppa-aluetta EY:n ja EEC:n puitteissa.

Lähtökohtaisesti en pidä siitä, että päätösvalta keskitetään byrokraattisiin järjestelmiin ja viedään kauas kohdealueista, joten suhtaudun Euroopan unioniin jossain määrin kriittisesti.

 

Euro

 

Eurosta on sekä hyötyä että haittaa, mutta monen euron ulkopuolella olevan maan tilanteeseen verrattuna Suomen taloudellinen tilanne on heikompi. Tosin sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman euroa, ei ole käytännössä mahdollista. Kuitenkin esim. mahdollisuus devalvoida puuttuu meiltä nyt, mikä on talouden kannalta ongelma. Myös heikompien euromaiden, kuten Kreikan, taloudellinen tukeminen on haaste. Kallistun siis arviossani tällä hetkellä hieman negatiiviseen suuntaan.

 

Palkka-, kulutus- ja yritysverot

 

Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten ja hieman sen yli tienaavien verotus on moneen muuhun maahan verrattuna ankaraa. Lähtökohtaisesti kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan ansioistaan yli 50%:a veroa.

 

Palkkaverotusta ei tule kiristää, mutta joitakin haitta- tai kulutusveroja voitaisiin kuitenkin korottaa, kunhan korotukset eivät kohdistu yritysten toimintaedellytyksiin tai pienituloisimpiin. Myös osinkoverotuksen progressiota voitaisiin lisätä, mutta palkkaverotuksen tasoa ei pidä nostaa. Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tulisi maksaa veronsa Suomeen.

 

Verotusta tulisi kohdentaa paremmin niin, että ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia kuormittava kulutus vähenisi, ja korvautuisi terveyttä edistävällä, ympäristöä säästävällä kuluttamisella, joka voisi enenevässä määrin kohdistua myös harrastustoimintaan ja muuhun itsensä kehittämiseen.

 

Yritysten tulosta ei tulisi verottaa, jos tuotto käytetään työllistämiseen tai investointeihin. Osaamista ja käden taitoja myyvien pienyrittäjien alv-prosentin laskeminen lisäisi kokonaismyyntiä.

 

Perintövero

 

Perintövero on erityisen ongelmallinen kiinteistöjä perittäessä. Pahimmassa tapauksessa veroa ei kyetä maksamaan ilman perittävän omaisuuden myyntiä.

 

Perittävä kiinteä omaisuus on hankittu jo kertaalleen verotetulla tulolla, joten sen verottaminen uudelleen ei tunnu aina reilulta. Perintöveron progressiota voitaisiin lisätä, ja mahdollisesti huomioida myös se, onko perittävän omaisuuden pohjalla palkkatuloa vai pääomatuloa.

 

Perintöveron progressiota voitaisiin lisätä, ja tutkia myös vaihtoehtoa, jossa työllä hankitun omaisuuden perintöverotus olisi kevyempää kuin pääomatulojen kautta hankitun.

 

Jos leski jää asumaan perittyyn kiinteistöön, perintöveron maksamista tulisi voida siirtää, kunnes perintö on realisoitavissa.

 

Pitkällä tähtäimellä perintöverosta tulisi luopua kokonaan.

Kiinteistövero

 

Kiinteistövero on tasavero, ja kohdistuu myös niihin heikoimmin toimeen tuleviin, jotka omistavat esimerkiksi vanhan omakotitalon asumista varten, mutta joilla ei ole säännöllisiä tuloja. Jos kiinteistöveroja korotetaan, niiden progressiota tulisi harkita.

 

Varallisuusvero

 

Varallisuusveron sijaan verotusta pitäisi suunnata enemmän kuluttamiseen ja haittojen verottamiseen.

 

Suuri osa varallisuudesta muodostuu kiinteistöistä tai muusta kiinteästä tuottamattomasta omaisuudesta.

 

Esimerkki: Lasten perimä kiinteistö. Vanhemmat ovat rakentaneet sen verotetuilla palkkatuloilla. Lapset ovat perineet sen ja maksaneet perintöveroa. Sen jälkeen he maksavat joka vuosi kiinteistöveroa, ja tämän lisäksi tulisi vielä varallisuusvero. Koko prosessin aikana perilliset eivät missään vaiheessa ole hyötyneet varallisuudesta rahallisesti, vaan joutuvat maksamaan kaikki verot palkkatuloillaan tai jopa lainaa ottamalla, erityisesti perintöveron kohdalla.

 

Ruoan arvonlisävero

 

Ruoan arvonlisäveroa ei ole vara nostaa, poikkeuksena epäterveelliset ruoka-aineet, kuten vaikkapa makeiset tai virvoitusjuomat. Kulutusta voitaisiin suunnata kohti terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia.

 

Autoilun verotus

 

Autoilun verotuksellisen tukemisen tulee kohdistua kaasu- ja erityisesti sähköautoihin siirtymistä.

 

Käyttöön ja auton päästöjen määrään kohdistuva verotus auttaisi siirtymisessä vähäpäästöisempään, turvallisempaan autokantaan, ja kohdistuisi nimenomaan ympäristöä kuormittavaan toimintaan, ei auton omistamiseen.

 

Auton turvallisuutta lisäävien ominaisuuksien ja lisävarusteiden verottamisesta tulisi päästä eroon. Erilaiset automaattiset varoittimet, jarrutustoiminnot ja tutkat lisäävät myös jalankulkijoiden turvallisuutta,

 

Yritysten ja maaseudulla asuvien liikkumis- ja kuljetuskustannusten kasvu on estettävä. Esimerkiksi työmatkojen verovähennysoikeutta tulee lisätä työmatkan pituuden mukaan.
 

Verotus ei saa kohdistua polttoaineisiin siten, että maaseudulla asuvat ja kuljetusyritykset joutuisivat siitä kärsimään.

 

Tulevaisuus on sähköautojen, toivottavasti mahdollisimman pian, mutta kannusteet tulee sitoa uusiutuvan energian käyttöönoton vauhtiin, jotta sähköautoja ei ladata päästöjä tuottavalla energialla.

 

Kilometriverotus

 

Periaatteessa olisi oikein verottaa saastuttamisen määrän mukaan. Valvonnan toimivuus ja sen kustannukset olisivat kuitenkin tässä mallissa haaste.

 

Alkoholiverotus

 

Suomen taloudellinen tilanne vaatii sekä kustannusten karsimista että joitain veronkorotuksia. Tuloverotusta ei ole varaa kiristää, joten veronkorotukset tulisi kohdistaa ympäristölle ja terveydelle haitallisiin kohteisiin.

 

Toisaalta alkoholiverotuksen korotus lisäisi ennestäänkin alkoholin tuontia ulkomailta. Tulisi pohtia, mikä on kokonaistilanteen kannalta paras vaihtoehto.

 

Rahoitusmarkkinavero

 

EU-maiden valmisteleman rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa voidaan harkita siinä tapauksessa, että kaikki muutkin maat ovat mukana. Muuten vero vaikuttaa liikaa Suomen kilpailukykyyn. Työeläkevarojen rahastoinnin ja sijoitustoiminnan takia vaikutukset Suomessa olisivat muihin maihin verrattuna erityisen haitalliset.

 

Leikkaukset

Sosiaalietuuksien leikkaukset tulee kohdentaa sinne, missä ne eivät vaikuta olennaisesti elämänlaatuun. Kohteita voisivat olla hyvätuloisten lapsilisät, subjektiivinen päivähoito-oikeus, ansiosidonnainen työttömyysturva ja korkeimmat eläkkeet, joskin samalla on pidettävä huolta siitä, että työpaikkojen tarjonta kasvaa.

 

Tuloerot

 

Äärimmäiset tuloerot tulee tasata. Kasvavat tuloerot johtuvat suurten pääomatulojen kasautumisen lisäksi kasvavasta köyhyydestä, joka johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen.

 

TTIP

 

Vaikuttaa siltä, ettei TTIP-sopimuksen tarkoitus ole kansantalouksien kasvu ja yksittäisten maiden hyvinvoinnin lisääminen, kuten sitä usein markkinoidaan, vaan suuryritysten voittojen maksimointi.  Poliittisten päätösten teko olisi käytännössä alisteista suuryritysten voittojen tavoittelulle. Eurooppalaisten valtioiden keinot esim. suosia kotimaista tuotantoa ja julkisia palveluja eivät enää olisi sallittuja, koska "kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet".

 

Sopimus sisältää suuryritysten investointisuojan (ISDS), jossa lakimuutoksin taataan suuryrityksille tietty voitto liiketoiminnastaan. Jos valtio muuttaa politiikkaansa tai säätää lakeja, joiden voidaan nähdä estäneen voittojen saamisen, yritys voi haastaa valtion oikeuteen ja vaatia korvauksena menetetyn liikevoiton. Oikeudenkäyntien kustannukset voivat olla kymmeniä miljoonia euroja, joten valtioilla ei yleensä ole varaa niihin ryhtyä, jolloin suuryritykset pääsisivät käytännössä määräämään valtioiden poliittisista päätöksistä

 

Lapsilisät

 

Lapsilisien jonkinlaista porrastamista voitaisiin harkita perheen tulojen mukaan.

 

Kehitysapu

 

Suomi on sitoutunut 0,7%:n kehitysapuun bruttokansantuotteesta, ja jos jotain on sovittu, sopimuksesta tulee pitää kiinni. Tällä hetkellä Suomi ei täytä sitoumustaan. Ennuste vuodelle 2015 on vain 0,48%. Kehitysapua pitäisi lisätä, koska sen avulla apua tarvitsevia voidaan usein auttaa omassa kotimaassaan tai lähialueilla. On pidettävä huolta kehitysavun oikeasta ja tehokkaasta kohdistamisesta.

 

Kreikan velat

 

Takaisinmaksuaikaa voidaan hieman pidentää, mutta muuten on pitäydyttävä sopimuksissa. Se on vahva viesti kaikille muillekin maille siitä, että taloudesta on huolehdittava ja sopimukset pidettävä.

 

Päinvastainen viesti voisi johtaa joidenkin maiden talouksien höltymiseen, mikä johtaisi Euroopan jatkossa entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen.

 

Tienkäyttömaksut

 

Lähtökohtaisesti liikenteen ongelma pitäisi ratkaista muulla tavoin kuin tietulleilla.

 

Tietulleja ja muita tienkäyttömaksuja voidaan kuitenkin joissain tapauksissa harkita paikallisesti esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseksi yksityisajojen osalta, kunhan pidetään huolta vaihtoehtoisten ajoreittien käyttömahdollisuuksista ja siitä, ettei kuljetustoiminnalle synny lisäkustannuksia tai yritykset menetä asiakkaita.

 

Tiemaksua tulisi kuitenkin periä ulkomaalaisilta, erityisesti raskailta ajoneuvoilta, jos ne tulevat maasta, jossa suomalaiset joutuvat maksamaan tienkäytöstä. Ainoat Euroopan maat, joissa raskas liikenne voi tällä hetkellä ajaa ilmaiseksi, ovat Suomi, Viro ja Latvia.

 

Kulttuurin tukeminen

 

Suomen huonon taloustilanteen takia kulttuurimäärärahojen nostaminen seuraavalla hallituskaudella saattaa olla hankalaa.

 

Kulttuurialoilla työskentelee kuitenkin paljon pienyrittäjiä ja ns. itsensä työllistäjiä, ja mikäli pienyrittäjien sosiaaliturva- sekä vero- ja eläkemaksukäytäntöjen uudistus etenee, se koituisi mitä suurimmassa määrin myös kulttuurialan hyväksi.

 

YRITTÄMINEN

 

Yritystoiminnan tukeminen

 

Verotuskäytännöstä on saatava yrittämiseen ja työllistämiseen kannustava. Yrittäjäriskistä on palkittava, jotta yrittäminen säilyy houkuttelevana vaihtoehtona.

 

Suomen on tärkeää tiedostaa vahvuutensa, joiden varaan yrittäminen rakennetaan, ja joita kaikella talouspoliittisella päätöksenteolla sitten tuetaan.

 

Kattava pienyritysten verkko mahdollisimman monella eri toimialalla takaa  talouden tasapainon. Suomessa on jo koettu, mitä tarkoittaa kun yksi menestyvä suuryritys kompastuu. Jos sen sijaan yrityksiä on paljon, yhden kompastelu ei ole koko maata koskettava katastrofi, ja toimintakykynsä säilyttäneet auttavat myös sen horjuneen nopeasti jaloilleen.

 

Pienyrittäjien asemaa tulee helpottaa sosiaaliturvaa parantamalla, alv- ja eläkemaksuhelpotuksin ja verottamalla yrityksen tulosta vasta kun se nostetaan yrityksestä, ei jos se käytetään investointeihin tai henkilöstön palkkaamiseen.

 

Kansainvälistyminen

 

Kaikki toimet, jotka auttavat pk-yritysten toiminnan laajentamista ovat kannatettavia. Erityisenä haasteena, alasta riippuen, voi olla muiden maiden lainsäädännön tunteminen ja kauppasuhteiden avaaminen. Vaikka apua onkin saatavissa, se on hajallaan ja mahdollisten palvelujen käyttö voi olla hidasta ja kallista.

 

Olisi harkittava yhteiskunnan toimesta ylläpidettäviä parempia verkkotietopalveluja esimerkiksi potentiaalisten uusien asiakkaiden kartoittamiseksi kohdemaissa.

 

Yritysverotus

 

Yritysten tulosta voitaisiin verottaa vasta kun se nostetaan yrityksestä, ei jos se käytetään investointeihin tai henkilöstön palkkaamiseen.

 

Erityisesti yrityksen perustamista harkitsevat joutuvat tällä hetkellä miettimään, kannattaako yrittäminen lainkaan vai olisiko "mentävä töihin" ilman yrittäjäriskiä. Esimerkiksi 3000 euron kuukausituloa saavan palkansaajan tulotason saavuttaakseen pienyrityksen on pystyttävä saamaan alasta riippuen 6000-7000 euroa myyntiä kuukausittain, jotta yrittäjä voi kaikkien verojen ja yhteiskunnalle suoritettavien maksujen jälkeen saavuttaa saman palkkatason.

 

Järkevä yritys- ja osinkoveron taso on tärkeä osa yrittäjän kokonaisverotusta.

 

Arvonlisävero

 

Korkea alv on suuri ongelma ammattitaitoa myyville yrittäjille, esimerkiksi opettajille tai käden taitoja myyville. Tämä johtuu siitä, ettei yrittäjällä ole tehtävänä juurikaan hankintoja, joissa hän voisi hyödyntää alv:n. Täysimääräinen alv siis käytännössä vain nostaa palvelun hintaa ja vähentää siten asiakkaita.

 

Arvonlisäverot pitäisi voida maksaa vasta, kun yritys on itse saanut suorituksen asiakkaaltaan. Erityisesti pienyrityksille kassanhallinta on usein haastavaa. Jos menoja on maksettava ennen kuin asiakkailta saadaan suorituksia, on kassa rahoitettava lainalla.

 

Työntekijän vanhemmuudesta yritykselle syntyvät kustannukset

 

Työntekijän lapsi aiheuttaa yritykselle suuria kustannuksia ja muita haasteita. Varsinkin pienyrityksille avainhenkilöiden poissaolo voi olla suorastaan kriittinen ongelma.

 

Olisi luotava tukijärjestelmä, jossa yritykset saisivat tukea vanhemmuudesta aiheutuviin kustannuksiin.

 

Yrittäjän sosiaaliturva

 

Yrittäjän sosiaaliturvan tulee olla palkansaajan tasolla.

 

Musiikkiyrittäjien teostomaksujen tulee kerryttää sosiaalietuuksia yhdenvertaisesti normaalin palkkatulon kanssa, tai ne tulee voida tulouttaa yritykseen.

 

Yrittäjän perheenjäsenten sosiaaliturva

 

Perheenjäsenten on oltava itsenäisessä asemassa eikä heitä saa rangaista yrittäjyydestä.

 

Vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen

 

Valtion tehtävä ei ole pelastaa yrityksiä. Merkittävissä ongelmissa valtion on kuitenkin tuettava uudelleentyöllistymistä ja mahdollisesti huolehdittava ympäristönsuojelusta. Yritysten pelastaminen kannustaa jatkossa liikaan riskinottoon, mikä saattaa aiheuttaa suurta haittaa sekä kansantaloudelle että ympäristölle.

 

Yritystoiminnan sääntely

 

Alasta riippuen yritystoiminnan sääntelyä on kohtuuttoman paljon. Työntekijöiden ja asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on perusteltua. Sen sijaan olisi karsittava erityisesti pieniä yrityksiä kahlitsevia turhia sääntöjä ja määräyksiä.

Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Erityisen merkittävää olisi kaikin keinoin helpottaa aloittavien yritysten asemaa ja kasvua, eikä kahlita niiden toimitaedellytyksiä liiallisella sääntelyllä. Sääntely on kohdistettava sinne, missä toiminnasta saattaa aiheutua yhteiskunnalle suurin riski tai haitta.

Useimmiten byrokratia vie turhaa aikaa tärkeämmiltä asioilta. Esimerkiksi yrityksen taloudenpito kaikkine vero- ja muine sääntöineen on yksinyrittäjälle usein vaikeaa, aikaavievää ja kallista.

Ympäristö- ja rakennuslupamenettely, valitusmahdollisuudet

Järjestelmä mahdollistaa jo nyt valitusmahdollisuudet hyvin.

Tärkeintä olisi varmistaa asioiden oikeudenmukainen nopea käsittely, ja erityisesti luvituksen asiallinen ja asiantunteva käsittely kaikissa päätöksenteon asteissa. Hyvin perustellut , huolellisesti tosiasioihin perustuvat päätökset ja puolueeton päätöksenteko vähentävät valitustarvetta.

 

Luovien alojen merkitys tulevaisuudessa

 

Musiikki-, peli- ja muu digitaalinen teollisuus antaa huikeita mahdollisuuksia erityisesti uusille startup-yrityksille, koska yritystoiminnan aloittaminen ei välttämättä vaadi suuria laite- ja tuotantoinvestointeja, vaan suurimmaksi osaksi osaamista ja liikeidean.

 

Tekijänoikeuslaki

 

Tekijänoikeuslakia olisi kehitettävä siten, että korvaukset voisi tulouttaa yritykseensä, tai mikäli ne jatkossa edelleen katsotaan ansiotuloksi, niiden tulisi kartuttaa tekijän sosiaalietuuksia muiden ansiotulojen tapaan.

 

Pörssiyhtiöiden sukupuolikiintiöt

 

En kannata sukupuolikiintiöitä. Osaamisen ja muun sovetuvuuden tulee olla ainoa kriteeri.

 

Maatalous

On Suomen ja suomalaisten etu, että maanviljely täällä voi hyvin. Saamme kotimaista puhdasta ruokaa, ja maatalouden työllistessä koko Suomi saadaan pidettyä asuttuna.

Maataloustukiin liittyvää byrokratiaa tulisi yksinkertaistaa huomattavasti.

Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus, luonnonmukaisuus ja alkuperän varmuus ovat valtava myyntivaltti, jota pitäisi hyödyntää paremmin kehittämällä tuotteiden vientimahdollisuuksia.
 

Metsätalous

 

Valtion on pyrittävä ohjaamaan metsänhoitoa yhteiskunnan kokonaisedun ja ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, ja samalla huolehdittava siitä, että metsätalous on metsän omistajalle kannattavaa.

 

Myös metsästä saatavien pääomatulojen progressiota tulisi kehittää. Ei ole tarkoituksenmukaista, että pieniä metsätuloja verotetaan 30%:n mukaan.

 

Lisämaksuja metsätaloudelle ei tarvita. Puuta on riittävästi saatavilla ilman ylimääräisiä lisämaksuja tai -veroja.

 

Yksityismetsien kuolinpesiä on kohdeltava tasa-arvoisesti muiden kuolinpesien omistusten kanssa. Sukupolvenvaihdoksia tulisi tukea, mikä osaltaa vähentäisi metsäomistusten määrää kuolinpesissä. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tulisi tukea samaan tapaan kuin maatilojen.

 

Tukien hakemista tulisi yksinkertaistaa.

 

Myös pienemmät tilakoot on todettu toimiviksi, kunhan rahoitusmahdollisuudet ovat kunnossa, toimitaan oikea-aikaisesti, ja hyödynnetään metsän erilaisia käyttömahdollisuuksia.

 

Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen lisää metsän käyttöä energiantuotannossa, ja ekologisen puurakentamisen lisääntyminen kasvattaa puun tarvetta rakennusteollisuudessa.

 

Puuosaaminen on Suomen vahvuus, ja uusiutuvana luonnonvarana sen käyttöä myös rakentamisessa tulisi lisätä. Kaavoitus voisi olla yksi keino tukea tätä.

 

Puurakentamista voitaisiin kehittää voimakkaammin myös vientituotteena.

 

Myös metsien virkistyskäytön kehittäminen lisää metsästä saatavia taloudellisia hyötyjä.

 

Metsien kokonaiskasvu kattaa hakkuutarpeen ongelmitta, mutta hakkuut tulisi suunnitella siten, etteivät ne aiheuta paikallisia haittoja asukkaille, eläimille tai maisemalle. Avohakkuiden tekemisen tulisi olla luvanvaraista.

TYÖ

Työn joustavuus ja kannustavuus

 

Työntekijän palkkaamisen tulisi olla helpompaa ja työehtojen joustavampia. Yrityksissä on paljon tehtäviä, joihin tarvittaisiin työntekijöitä, mutta ei välttämättä kokoaikaisesti tai säännöllisin työajoin. Jos tällaisiin tehtäviin palkkaaminen olisi helpompaa, voisivat yritykset työllistää huomattavasti nykyistä enemmän. Parantaisi myös yrityksen vakituisten työntekijöiden jaksamista, kun mahdollisiin tilapäisiin tehtäviin olisi helpommin saatavissa apua.

 

Työelämään tarvitaan turvaa, mutta samalla lisää joustoa paikalliseen sopimiseen erityisesti pienyritysten aseman turvaamiseksi.

 

Tällä hetkellä työllistäminen on erityisesti pienille yrityksille liian hankalaa ja kallista. Vaikka sekä yritys että työnhakija haluaisivat solmia työsopimuksen tietyin ehdoin, se ei aina ole lain tai keskusjärjestöjen sopimusten takia sallittua. Tämä koituu sekä työntekijän, yrityksen että lopulta yhteiskunnan vahingoksi.

 

On tärkeää, että pelisäännöt on sovittu työntekijän ja työnantajan välillä ja työsopimuksen tekovaiheessa. Jos molemmilla on halu solmia tietynlaiset ehdot, eivät lait ja muut säädökset saisi estää työnsaantia. Se ei ole työntekijän, yrityksen eikä valtionkaan etu.

 

Työnteon tulee aina olla mielekästä. Velvoitteiden lisäämisen sijaan tulisi kannustaa työllistymään poistamalla sosiaaliturvan kannustinloukut ja kehittämällä lisää joustavia työllistämisen mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa.

 

Työn tuottavuuden lisääminen

 

Suomi ei ainakaan toistaiseksi pysty kilpailemaan tuotteiden hinnalla, vaan tuottavuuden kasvattamisessa on panostettava laatuun ja innovaatioihin. Laadukkaasta työstä ollaan valmiita maksamaan enemmän.

 

Suomessa koulutuksen ja sitä kautta osaamien taso ovat korkealla. Koulutukseen tulee edelleen panostaa, ja pitää huolta siitä, että Suomen maine osaajana säilyy.

 

Työllisyys

 

Tärkeintä on tukea yritystoimintaa ja luoda työtä joka puolelle Suomea, jotta ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita myös asuinpaikkansa.

 

Työpaikkoja tulee luoda erityisesti aloille, joilla on suuri, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava kasvupotentiaali, ja mahdollisuus uniikkeihin tuotteisiin ja ratkaisuihin edelläkävijän asemassa.

 

Suomessa Clentech-ala kasvaa kovaa vauhtia, ja toinen hyvä työllistäjä tulee olemaan hajautettu uusiutuva energiantuotanto. Saksassa uusiutuva energia työllistää jo 370.000 ihmistä. Suomessa aurinkoenergian läpimurto on jo alkanut, ja tulee jatkumaan lähivuosina kiihtyvällä tahdilla.

 

Erilaisin kannustimin on lisättävä myös ikääntyvien työntekijöiden työllistymistä, ja sosiaalietuuksista on poistettava erilaiset kannustinloukut, jotta kaiken työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

 

Nuorten työllistyminen

 

Lainsäädäntöä olisi kehitettävä niin, että työntekijän oikeudet turvataan, mutta samalla yritykselle ja työntekijälle annetaan vapaammat mahdollisuudet sopia työsopimuksen ehdoista varsinkin pienyrityksissä. Tämä saattaisi joissain tilanteissa mahdollistaa esimerkiksi useamman työttömän nuoren palkkaamisen.

 

Nuorisotakuun toimivuudesta on esitetty jonkin verran aiheellistakin kritiikkiä, mutta kokeilua tulee vielä jatkaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on erittäin hyvä. Näin 2. asteen koulutuksesta poisjääneillä on mahdollisuus päästä kiinni ammattiin.

 

Kuntien taloudellista ahdinkoa ei tule lisätä, joten nuorten työllistämisen rahoitus tulisi hoitaa valtion toimesta tasapuolisesti eri kunnissa asuville nuorille.

 

Oppisopimuskoulutus

 

Oppisopimuskoulutuksen kustannuksia yrittäjälle tulee kohtuullistaa. Yrittäjän kokonaiskustannukset oppisopimustyöntekijästä voivat nykyisellään olla niin korkeat ettei oppiin ottaminen ole kannattavaa.

 

Ikääntyvien työllistyminen

 

Suomen huoltosuhde on eräs EU.n heikoimpia, joten ikääntyvien työmahdollisuuksia on lisättävä. Osin se voi tapahtua eläkeikää nostamalla, mutta myös yrityksille tarjottavien kannustimien ja parempien työolosuhteiden avulla.

Ikääntyvien, kaikkein vaikeimmin työllistyvien, työllistämiseksi on kehitettävä palkkatukea ja työnantajamaksujen alentamista. Yritykselle ja työntekijälle on annettava vapaammat mahdollisuudet sopia työsopimuksen ehdoista erityisesti pienyrityksissä.
 

Eläkeikärajaa voidaan nostaa eliniän odotteen mukaisesti, mutta tärkeää on ensin huolehtia siitä, että 65-vuotiailla ja sitä nuoremmilla on mahdollisuus pysyä mukana työelämässä.

 

Työelämässä tulisi päästä kokonaan eroon iän merkityksestä työhönottotilanteissa, ja siirtyä sen sijaan pitämään valintakriteereinä osaamista ja fyysistä kuntoa. Näin itsestään ja terveydestään huolta pitävät olisivat iästä riippumatta työnhaussa samalla viivalla todellisen suorituskyvyn ja työssäjaksamisen perusteella. Tämä olisi huomattavasti oikeudenmukaisempi tapa valita työntekijöitä kuin valitseminen iän perusteella. Käytäntö motivoisi ihmisiä myös pitämään huolta kunnostaan, mikä olisi kansanterveyden paranemisen myötä koko yhteiskunnan etu.

 

Tuki työttömän yrittäjäksi siirtymiselle

 

Yrittäjäksi siirtymistä ja yritystoiminnan aloittamista pitäisi kannustaa esimerkiksi työttömien "starttirahalla". Työttömyyskorvausta saisi käytännössä siihen asti, kun yritys alkaa tuottaa palkkaa vastaavasti.

Tämä toteutuisi myös perustulomallilla.

Palkat

 

Palkkoja tulee korottaa vain hillitysti, jotta yritysten suhteelliset palkkakustannukset pienenisivät, Suomen kilpailukyky paranisi ja vienti alkaisi vetää, mikä puolestaan lisäisi työpaikkoja. Työttömyyden helpottamiseksi työnantajamaksuja tulisi helpottaa erityisesti pienyrityksissä.

 

Ostovoima tulee myös säilyttää, joten aivan kokonaan palkankorotuksia ei voida jäädyttää. Ostovoiman lisäämiseen voidaan käyttää myös erityisesti pieni- ja keskituloisten verohelpotuksia.

 

Työllisyystilanteen ollessa näinkin huono voitaisiin työehtosopimuksia pienempiä palkkoja kokeilla. Työntekijän oikeudet tulee turvata, mutta osapuolille annetaan vapaammat kädet sopia työehdoista varsinkin pienyrityksissä. On kaikkien etu, että työntekijä voidaan työllistää edes vähäksi aikaa työttömyyden sijaan. Kuitenkin työllistämisen helpottamiseksi tulisi lähteä ensisijaisesti vähentämään työllistämisen sivukuluja ja mahdollistamaan vähemmistä työtunneista sopiminen, kunhan asia on molempien osapuolten intresseissä.

 

Matalampien minimipalkkojen sijaan tulisi kehittää joustavampia osa-aikajärjestelyjä ja purkaa sosiaaliturvan kannustinloukkuja. Lisäksi tulee erilaisin toimin kannustaa yrityksiä työllistämään työttömiä.

 

Sosiaaliturva

 

Sosiaaliturva ei kohdennu riittävästi sitä todella tarvitseville.

Korvausjärjestelmää tulee muuttaa siten, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

 

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat eivät useinkaan ole niitä helpoiten työllistyviä. Siksi on hyvä, että heillä on mahdollisuus pysyä kiinni työelämässä tavalla tai toisella, jolloin mahdolliuudet työllistyä paranevat. Työn tulisi kuitenkin aina olla mielekästä.

 

Ansiosidonnainen työttömyysturva

 

Kaikki työntekijät maksavat palkastaan ansiosidonnaisten korvausten kustannuksia (työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5%), mutta vain työttömyyskassojen jäsenet pääsevät nauttimaan siitä. Tulisi luoda oikeudenmukaisempi järjestelmä.

 

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin harkiten leikata (lyhentää tai tasoa madaltaa), mutta työllisyyden esteiden poistamista, työpaikkojen tarjontaa ja kaiken ikäisten työllistymismahdollisuuksia tulisi kuitenkin samanaikaisesti merkittävästi lisätä.

 

Ansiosidonnaisen korvauksen puolittamisen sijaan korvausten selkeämpi porrastaminen olisi todennäköisesti parempi vaihtoehto.

 

Nollasopimukset

 

Nollasopimukset voivat joissain tapauksissa olla liikaa työnantajaa suosivia ja antavat mahdollisuuden minimoida kulut ja maksimoida voitot työntekijöiden kustannuksella. Tällainen on lainsäädännöllä estettävä.

 

Toisaalta on myös tilanteita joissa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Silloin nollasopimukset on voitava sallia.

 

Nollasopimustöiden vastaanotto ei saisi vaarantaa työttömyysturvaa tai muita tukia, eikä nollasopimusten teko saisi heikentää yrityksen muiden työntekijöiden asemaa. Jos tämä onnistuu, nollasopimukset voivat joissain tapauksessa olla yksi keino parantaa työllisyyttä ja kannustaa edes tilapäiseen työntekoon.

 

Hankala talous- ja työllisyystilanne vaatii erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi työntekijäjärjestö Akava on hiljattain ehdottanut työttömien pätkätöihin palkkaamisen mahdollistamista ilman syyperustetta (esim. sijaisuus).

 

Erityisesti yksinyrittäjien mahdollisuudet palkata apua ovat usein huonot, jos työntekijälle on tarjottava tietty minimituntimäärä.

 

Eläkekatto

 

Suurimmista eläkkeistä voitaisiin säästää, mutta keinona voisi eläkekaton sijaan olla myös suurempi progressio.

 

Suomen kolmikantajärjestelmä

 

Suomen kolmikantajärjestelmä on auttanut työelämän turvan rakentamisessa. Toisaalta yhteiskunnan sananvalta on joissain tapauksissa liiaksi kaventunut, ja vahvat liitot ovat pystyneet saavuttamaan kohtuuttomia sopimusehtoja jäsenilleen ja samalla vääristämään palkkatasoa eri alojen välillä. Miksi paperikoneen hoitajan palkka voi olla kaksinkertainen vanhuksen hoitajaan verrattuna?

 

Olisi yhteiskunnan tehtävä varmistaa eri alojen keskinäinen tasa-arvo, ottaen samalla huomioon kansantalouden tila kokonaisuutena. Työmarkkinajärjestöjen ensisijainen tavoite on ajaa jäsenistönsä etuja, joten niiden mahdollisuus huomioida kokonaistilanne on rajallinen.

MAAHANMUUTTO

Työperäinen maahanmuutto

Työperäinen maahanmuutto saattaa alasta riippuen olla hyvinkin tarpeellista, mutta ennen aktiivista rekrytointia pitäisi pureutua siihen, miksi työ ja tekijät eivät kohtaa Suomessa, vaan työttömyyttä on niinkin paljon.

Työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa olisi joiltain osin lievennättävä. On pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan maahanmuuttoa selvästi työvoimapulasta kärsiville aloille sekä huippuosaamista kaipaaviin yrityksiin.

Yritysten tulee saada vapaasti palkata ulkomaista työvoimaa, jos se käsillä olevassa tilanteessa on toiminnan kannalta paras ratkaisu. Pitäisi kuitenkin pureutua siihen, miksi työ ja tekijät eivät kohtaa Suomessa, vaan työttömyyttä on paljon.

Kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen

Hengenvaarassa oleville pitää aina järjestyä turvapaikka, mutta pakolaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun takia tulisi kaikin tavoin edistää ja tukea heidän mahdollisuuksiaan elää omaa kulttuuriaan, uskontoaan ja maantieteellisiä olosuhteitaan mahdollisimman hyvin edustavissa maissa, joissa syrjäytymisen vaara ei ole niin suuri.

Joidenkin pakolaisryhmien työttömyysprosentti Suomessa on tällä hetkellä noin 50%. Tämä osoittaa, ettei järjestelmä ole vielä kovin toimiva. Mielestäni vastaanotettavien määrää tulisi lisätä vasta, kun saadaan Suomessa jo olevien pakolaisten elämänlaatu paremmaksi siten, että heidän elämänsä täällä on kaikin tavoin mielekästä.

Kehitysapua pitäisi lisätä, koska sen avulla apua tarvitsevia voidaan usein auttaa kotimaassaan tai lähialueilla. Myös muuten on tehtävä kansainvälisesti töitä sen hyväksi, että pakolaisilla olisi mahdollisuus turvallisesti palata kotimaahansa niin halutessaan.

Terrorismi on maailmalla vakava uhka, eikä Suomikaan voi ummistaa siltä silmiään ja toimia varomattomasti. Maahantulijoiden taustat tulee tutkia ierittäin tarkasti, ja on tehtävä hyvää yhteistyötä muiden maiden viranomaisten kanssa.

Vastaanottokeskus kotikuntaani?

 

Siuntion veroprosentti on jo tällä hetkellä Suomen korkeimpia, joten kunnalla ei tällä hetkellä ole taloudellisisa resursseja tarjota asiallisia olosuhteita. Lähtökohtaisesti vaikeimmassa asemassa ja hengenvaarassa olevia tulee aina auttaa. Jos on kyseessä pitempiaikainen/pysyvä maahanmuutto, vastaanottajamaalla tulee olla edellytykset tarjota tulijoille mielekkäät opiskelu- ja työmahdollisuudet.