Kulttuuri, taide, musiikki
Katso VIDEONI Taideyliopiston ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön "Kulttuuribudjetti prosenttiin" -kampanjaan keväällä 2019.
Olen toiminut musiikin parissa koko ikäni, ensin harrastajana ja sittemmin ammattilaisena.
Kulttuuri on suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeä itseisarvo. Nimenomaan itseisarvon osuus tahtoo joskus unohtua, koska asioita katsotaan nykyisin niin paljon pelkästään talouden ja tuottavuuden näkökulmasta.
Musiikki- ja kulttuurielämän alasajo ei voi enää jatkua, vaan kulttuuri eri muodoissaan ja alan koulutusmahdollisuudet on pidettävä elinvoimaisina. Ihminen on aina tarvinnut tapoja ilmaista itseään taiteiden avulla, erityisesti vaikeina aikoina. Taiteen tekemiseen ja siitä nauttimiseen on tarjottava mahdollisuudet.
Kulttuurialan harrastus- ja työmahdollisuuksien lisääminen
Taiteen eri aloilla on suuri yritystoiminnan potentiaali, kunhan pienyrittämisen mahdollisuuksia Suomessa lisätään.
Hyvä keino kulttuurialan harrastus- ja työmahdollisuuksien lisäämiseen on yksityisyrittämisen ja itsensätyöllistämisen helpottaminen laskemalla opetustoiminnan alv 24%:sta esim. 10%:iin, jolloin alan yksityistuntien hinnat saataisiin sen verran alaspäin, että ihmisillä olisi varaa harrastaa.
Kunnilla olisi lisäksi mahdollisuus tukea harrastajia ja alan yrittäjiä tarjoamalla käyttöön ilmaisia tai edullisia opetus- ja harrastustiloja.
Suomessa hyvin harva taidealoilla työskentelevä saavuttaa riittävän tulotason yhdellä tavalla työskennellen. Useimmiten tarvitaan useampia tulonlähteitä. Opettaminen on niistä yksi, ja kun yritystoiminnan edistämistä verotulojen lisäämiseksi tarvitaan, tämä on hyvin konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen keino.
Samaan kokonaisuuteen liittyvät pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien eläkemaksujen helpotukset ja sosiaaliturvan kehittäminen siten, että ne vastaavat työsuhteessa olevien etuuksia, jolloin kulttuurialoille uskalletaan lähteä yrittämään enemmän.
Digijakelu kehittyy niin nopeasti, ettei lainsäädäntö tahdo pysyä perässä. Tähän olisi hyvä löytää aina ajankohtaiset ratkaisut. Mielelläni löytäisin viisasten kiven myös siihen, miten musiikilla/muusikoilla olisi mahdollisuudet parempaan esilläoloon monikansallisten levy-yhtiöiden ulkopuolella.
Suomessa tuntuu joskus olevan liiaksi sellainen käytäntö, että jo lapsena musiikista tehdään ”esittämistä” sen sijaan, että se olisi luonteva osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Tämä vieraannuttaa varsinkin vähänkään ujommat lapset musisoinnista. Voimme kaikki omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että musisointi lasten kanssa olisi luonteva osa jokapäiväistä elämää, hauskaa sosiaalista kanssakäymistä ja tunteiden ilmaisua.