Liikenne ja autot
Autoiluun liittyvät asiat kiinnostavat minua aivan erityisesti, koska olen aina asunut paikoissa, joihin on joko huonot joukkoliikenneyhteydet tai niitä ei ole ollenkaan. Lisäksi iltapainotteisten työaikojen ja harrastusten takia auto on ollut minulle aina välttämätön.
Opiskelun ohessa työskentelin autonkuljettajana ja minulla on myös lyhyt ralliurheilutausta, joten kaikki autoiluun liittyvä on tullut erittäin tutuksi vuosien varrella.
Espoon kaupungin teknisessä lautakunnassa toimiessani olen perehtynyt monenlaisiin juuri liikenteeseen ja tienpitoon liittyviin kehitystarpeisiin.
Kaikkia liikennemuotoja on kehitettävä tasapuolisesti ihmisten erilaisten liikkumistarpeiden takia. Samalla tulee pyrkiä tehokkaasti ympäristöystävällisempään suuntaan.
Vähäpäästöinen autoilu
Tällä hetkellä vähäpäästöisen autoilun kehittäminen on yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteista. Autoteollisuus näyttää suuntautuvan sähköautoja kohti, mutta tällä hetkellä biokaasu lienee ympäristöä säästävin vaihtoehto.
Sähköautoilu olisi toimiva ratkaisu, jos vain akkuteknologia saataisiin uudistettua (esim. jo testikäytössä oleva suola-akku tai kehitteillä oleva "puu"akku), ja lisäksi sähkö tuotettua ympäristöystävällisesti. Sähköverkot olisivat meillä jo valmiina (vrt. esim. biokaasun tai vedyn jakeluverkostojen rakentaminen). Myös biojätteen riittävä saatavuus koko maan biokaasuautokantaa varten saattaa olla ongelma, ja vetyautoja varten tarvittavaa vetyä ei ainakaan vielä pystytä tuottamaan ekologisesti.
Itse odotan paljon näiltä uusilta akkuinnovaatioilta, mutta eri teknologioita kannattanee nyt viedä eteenpäin rinnakkain jonkin aikaa ja katsoa, millaisia ratkaisuja Pelle Pelottomamme keksivät.
Etenkin kaupungeissa autoilun päästöjen vähentäminen on asumisterveyden kannalta tärkeää. Kun autoilu ei enää aiheuta terveysriskejä, myös paineet autoilun tarjoaman vapaan liikkumisen rajoittamiseen pienenevät.
Aurinkoteknologia on koko ajan käyttökelpoisempaa, ja alan teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Jo nyt voimme liikkua sähköautolla ilman fossiilisia polttoaineita suurimman osan vuodesta, jos käytössä on aurinkopaneelit.
Liikenteen muuttumista vähäpäästöisemmäksi on tuettava julkisista varoista. Tukea voidaan kohdistaa auton hankintahintaan, vanhojen autojen käyttövoiman vaihtamiseen biokaasuksi tai bioetanoliksi, romutuspalkkoihin, polttoaineverotukseen ja etuisuuksiin pysäköinnissä ja ruuhkaliikenteessä. Autoveron poiston lisäksi tukimuotona voisi olla alv:n poisto.
Samalla on tuettava ja nopeutettava sähköautojen latausasemien rakentamista yleisten teiden varsille, kaupunkeihin ja taloyhtiöihin, jotta latauksen hankaluus ja epävarmuus ei olisi esteenä sähköauton ostopäätökselle.
Älykkäät sähköverkot voivat tukea puhdasta autoilua siten, että autoa voidaan ladata vähäpäästöisellä energialla/halvan sähkön aikana, ja tarvittaessa käyttää sähköntarpeen vuorokausivaihtelun tasaamiseen palauttamalla sähköä takaisin verkkoon.
On myös tärkeää edistää sähköautojen saatavuutta maailmanlaajuisesti kaikissa hintaluokissa.
Sähköisen liikenteen tukeminen tulee kuitenkin sitoa uusiutuvan energian käyttöönoton vauhtiin, jotta sähköautoja ei ladata päästöjä tuottavalla energialla. Myös sähköautojen ja niiden akkujen valmistukseen tarvittavien kaivannaisten etsiminen ja kaivaminen maaperästä on ongelmallinen kokonaisuus, jonka ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää.
Tärkeää on myös edistää tutkimusta ja kehitystyötä, joka tähtää aurinkopaneeleihin ja sähköautoihin tarvittavien kaivannaisten korvaamiseen muilla tekniikoilla.
Sähköautojen lisäksi biokaasua tai bioetanolia käyttävät autot, vanhan autokannan muuntaminen sellaisiksi ja biodieselin kilpailukykyinen hinta olisivat nopeita keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Myös vetyautojen kehitystyö on käynnissä.
Sähköautot ja kaivokset
Akku- ja sähköautomineraalien kaivaminen maaperästä ja niiden kierrätyksen lähes täydellinen puuttuminen ovat globaalisti ongelmallinen kokonaisuus, johon täytyy löytyä ratkaisut. Dokumentti "The Dark Side of Green Energies" avaa ongelmaa hyvin: https://areena.yle.fi/1-50482461.
Nopeina toimenpiteinä Suomessa olisivat tarpeen ympäristö- ja kaivoslakien tiukennukset, avolouhosten kieltäminen ja leväperäisiin selvityksiin ja valvontaan liittyvät lakimuutokset. Poliittisen päätöksenteon tasolla tarvittaisiin myös asennemuutosta sen suhteen, kuinka monen työpaikan takia on perusteltua tuhota luonto, elinympäristöt ja maisema peruuttamattomasti.
Suomen ei pitäisi myöskään suostua myymään edullisin ehdoin arvokkaita raaka-aineita ulos Suomesta sellaisenaan, vaan pyrkiä jalostamaan niitä itse eteenpäin ja luoda siten työpaikkoja ja vientituotteita.
Ympäristöpuolueessa johtamani kaivos- ja kiviainestyöryhmä haluaa konkreettisia tuloksia liittyen näiden teollisuudenalojen ympäristövaikutusten nopeaan vähentämiseen.
Toivoa meillä on. Sähköautoihin liittyen sitä herättää tällä hetkellä ainakin suola-akun kehitystyö.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-kehittivat-suola-akun-joka-on-vaihtoehto-tulevaisuuden-sahkoautoihin/07087dec-f0d2-4b1e-9e06-04858bf9146a
Muistakin akkuinnovaatioista on uutisoitu, ja jos vetyä onnistutaan jatkossa tuottamaan ympäristöystävällisesti, sehän olisi kaikkein ekologisin ratkaisu autoiluongelmaan.
Joka tapauksessa uusien innovaatioiden käyttöönotto tulee vähentämään painetta ympäristöhaittoja aiheuttavien kaivosten perustamiseen myös Suomessa. Toivottavasti se vain tapahtuu tarpeeksi pian, ja selviämme siihen saakka ottamalla käyttöön yllä mainittuja keinoja.
Liikenteen sujuvuus ja asumisterveys
Liikenteen tulee olla sujuvaa, ja vilkasliikenteisillä teillä ja kaduilla on ainakin vielä toistaiseksi pienhiukkaspäästöjen takia tärkeää, että liikenteen pysähtelu ruuhkissa minimoidaan. Tähän päästään panostamalla järkeviin liittymäratkaisuihin ja liikennevalojen korvaamiseen kiertoliittymillä.
Pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski. HSY:n julkaisussa "Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla" vuodelta 2015 on mielenkiintoista tutkimustietoa pienhiukkasten vaikutuksista eri tilanteissa.
Siellä nostetaan esiin paitsi asutuksen etäisyys liikenteestä myös liikenteen sujuvuuden merkitys. Matalat ajonopeudet aiheuttavat ruuhkautumisen kautta enemmän pienhiukkasia ja ennenaikaisia kuolemia kuin sujuvaksi suunniteltu liikenne.
Seuraava lainaus edellä mainitusta HSY:n julkaisusta koskee kaupunkibulevardeja, mutta sama nopeuden vaikutus pienhiukkasiin toteutuu myös muissa tilanteissa:
"Katukuiluissa, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan Helsingin yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä kaupunkibulevardeja, tien ilmansaasteista bulevardin asukkaille aiheutuva terveyshaitta olisi liikenteen määrästä ja sujuvuudesta riippuen 2-6 kertaa suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa asutus sijaitsisi vastaavalla etäisyydellä avoimesta sujuvan liikenteen (nopeusrajoitus 80 km/h) väylästä. Jos bulevardien varrella asuisi 40 000 asukasta, aiheutuisi tien ilmansaasteista vuosikymmenen aikana mahdollisesti jopa joitakin satoja enneaikaisia kuolemia."
Terveysnäkökulma tulisi ottaa huomattavasti painokkaammin huomioon liikenteen ja asumisen yhteensovittamisessa. Liian lähelle vilkasliikenteisiä väyliä tai raiteita ei tule rakentaa. Vaikka autoliikenteen pienhiukkasista päästäisiinkin suurimmaksi osaksi eroon, rengasmelu ja ohikulkevat junat aiheuttavat asukkaille edelleen terveyshaittaa.
Nopeusrajoitukset ja rangaistuskäytännöt
Suomessa tulisi ottaa käyttöön Saksan mallin mukaiset vaihtuvat nopeusrajoitukset, joissa sallittu nopeus vaihtelee ajokelin mukaan. Tämän ilmoittamiseen riittäisi normaali liikennemerkki, jossa esim. kuvakoodein on ilmaistu kaksi vaihtoehtoista nopeutta.
Liikennevalvontaa pitäisi aina kohdentaa todellista vaaraa aiheuttaviin liikennerikkomuksiin kuten rattijuopumuksiin, liian lähellä ajamiseen ja liian suuriin tilannenopeuksiin huonoissa olosuhteissa. Valvonnan tulisi näyttäytyä kaikille tielläliikkujille tarpeellisena ja positiivisena asiana, eikä se saisi vaikuttaa rahankeruulta sakkojen muodossa.
Liikenteen rangaistuskäytäntöjä tulisi muuttaa siten, että varomattomuudella aiheutetusta onnettomuudesta sanktiot olisivat huomattavasti nykyistä kovemmat, mutta lievissä vaaratilannetta aiheuttamattomissa rikkeissä nykyistä lievemmät. Ei ole yleisen oikeustajun mukaista, että tahallisista väkivaltarikoksista saa pienempiä tuomioita kuin kesäkelillä moottoritiellä ajetusta ylinopeudesta.
Tienrakennus
Teitä on kunnostettava säännöllisesti ja riittävästi ennen kuin niiden kunto romahtaa ja tarvitaan kalliita perusparannuksia.
Teidenparannustyöt tulee suunnitella paremmin niin, että ne eivät vaikeuta liikenteen sujumista pahimmillaan kuukausien tai jopa vuosien ajan.
Lähellä asutusta tehtäville rakennustöille tulee asettaa tiukat ehdot, joilla minimoidaan asutukselle aiheutuva melu-, pöly- ja tärinähaitta. Asumisterveyttä voidaan lisäksi tukea ja kiinteistövaurioita torjua käyttämällä riittävän pieniä räjähdemääriä ja sijoittamalla työmaat tarvittaessa melun ja pölyn leviämisen estämiseksi tilapäiseen, siirreltävään sisätilaan.
Teiden pinnoitteiden kehitystyötä tulee jatkaa ja käyttää tiheään asutuilla alueilla pinnoitteita, jotka pienentävät asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa.
Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisten liikkumisen helpottamiseksi.
On tärkeää kehittää joukkoliikennettä siten, että se nopeuttaa ihmisten liikkumista paikasta toiseen ja on edullisempaa kuin autolla liikkuminen. Joukkoliikenteen käyttämisen ei siis pitäisi olla arvovalinta, vaan sen tulisi olla ihmisille edullinen ja nopea tapa liikkua.
YLE:n vuonna 2015 julkaisemassa Pasi Toiviaisen kirjoituksessa kirjoitetaan hyvin siitä, että nimenomaan nopea joukkoliikenne on yksi ekologisen kaupunkirakenteen edellytyksistä.
Suojatiet
Taajamien paremmalla kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla voidaan vähentää suojateiden tarvetta, parantaa liikenneturvallisuutta ja lisätä liikenteen sujuvuutta (ali- ja ylikulut).
