Yrittäminen, työ ja talous

Suomessa kaikilla on oltava mahdollisuus tehdä mielekästä työtä omalla kotiseudullaan, eikä työelämässä olevien jaksamista ja sietokykyä saa venyttää äärimmilleen.


Pienyrittäjät

Pienyrittäjän alkutaival on tehtävä helpommaksi riittävin alv- ja eläkemaksuhelpotuksin. Osaamista myyvien yrittäjien ja itsensä työllistävien (opettajat, muusikot, käden taidot jne.) alv:n on oltava minimitasolla, jotta palvelujen hinnat voidaan pitää kohtuullisina. Näin uudet innovatiiviset yritysideat toteutuvat, harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, ja yrittämisellä on mahdollisuus elättää paitsi itsensä, myös perheensä.

Näin toivottavasti saataisiin myös takaisin entistä enemmän käsillä tekemisen ammattialoja, kuten vaikkapa puusepät ja ompelijat. Laadukkaan yksilöllisen työn arvostus säilyisi, ja ostovoima suuntautuisi kotimaisiin laatutuotteisiin.

Yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvan on oltava samalla tasolla työsuhteessa olevien kanssa. Tällä hetkellä harva perheellinen uskaltaa perustaa omaa yritystä, vaikka siihen olisi olemassa hyvä liikeidea ja tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Työllistämisen sivukuluja on vähennettävä, jotta myös yksityisyrittäjän on mahdollista palkata itselleen apua, ja jotta kaikenikäisten ihmisten on helpompi työllistyä.

Kaikilla tulisi olla mahdollisuus opiskeluun, motivoivaan työhön tai vapaaehtoistyön tekemiseen. Pitkäaikaistyötönkin voi tehdä vapaaehtoistyötä esimerkiksi vanhusten parissa. On tärkeää, että järjestelmä tukee aktiivisuutta ottaa vastaan lyhyetkin työtehtävät.


Suomalaisten vahvuudet

Suomi ei korkeiden työvoima- ja energiakustannusten takia pysty ainakaan toistaiseksi kilpailemaan hinnoilla. Meidän vahvuuksiamme ovat osaaminen, korkealaatuiset tuotteet, korruption vähäisyys, puhdas luonto ja se tärkein – asenne. Tahto, sitkeys, jopa itsepäisyys.

Kaiken talouspoliittisen päätöksenteon tulee tukea näitä vahvuuksia.

Kattava pienyritysten verkko mahdollisimman monella eri toimialalla takaa talouden tasapainon. Suomessa on jo koettu, mitä tarkoittaa kun yksi menestyvä suuryritys kompastuu. Jos sen sijaan yrityksiä on paljon, yhden kompastelu ei ole koko maata koskettava katastrofi, ja toimintakykynsä säilyttäneet auttavat myös sen horjuneen nopeasti jaloilleen. Monipuolinen pienyritysten verkko mahdollistaa myös nopean ja joustavan reagoinnin muuttuviin markkina- ja kilpailutilanteisiin.


Yritysten verot Suomeen

Konserniverotusta on uudistettava siten, että Suomessa toimivat suuryritykset, jotka tekevät tuloksensa Suomessa, maksavat tänne myös veronsa. Yritysverotusta ja yritysten toimintamahdollisuuksia kokonaisuutena on kehitettävä siten, että yritykset haluavat pitävät tuotantonsa ja työllistää Suomessa.


Ympäristö yritysten mahdollisuutena

Suomessa on ainutlaatuisen puhdasta, koskematonta, hiljaista luontoa ja upea saaristo. Näiden hyödyntämistä matkailu- ja virkistystarkoituksiin sekä ympäristövastuulliseen yrittämiseen tulee edelleen kehittää. Emme saa lyhytnäköisesti uhrata haavoittuvaa luontoamme ja sen korvaamattomia maisemia suuria ympäristöhaittoja aiheuttavan teollisuuden ja sen väliaikaisesti tarjoamien työtilaisuuksien takia.

Ottamalla käyttöön uusiutuvat energialähteet Suomeen saadaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja eri puolille maata. Suomen tulee panostaa myös cleantechin kehittämiseen ja vientiin.


Kulttuurialan työmahdollisuuksien lisääminen

Kulttuurialoilla on valtava yritystoiminnan potentiaali, kunhan yrittämisen ja itsensä työllistämisen edellytyksiä Suomessa saadaan parannettua.

Hyvä keino kulttuurialan harrastus- ja työmahdollisuuksien lisäämiseen on yksityisyrittämisen ja itsensätyöllistämisen helpottaminen laskemalla opetustoiminnan alv 24%:sta esim. 10%:iin, jolloin alan yksityistuntien hinnat saataisiin sen verran alaspäin, että ihmisillä olisi varaa harrastaa. Kunnilla olisi lisäksi mahdollisuus tukea harrastajia ja alan yrittäjiä tarjoamalla käyttöön ilmaisia tai edullisia opetus- ja harrastustiloja. Suomessa hyvin harva taidealoilla työskentelevä saavuttaa riittävän tulotason yhdellä tavalla työskennellen. Useimmiten tarvitaan useampia tulonlähteitä. Opettaminen on niistä yksi, ja kun yritystoiminnan edistämistä verotulojen lisäämiseksi tarvitaan, tämä on hyvin konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen keino.

Samaan kokonaisuuteen liittyvät pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien eläkemaksujen helpotukset ja sosiaaliturvan kehittäminen siten, että ne vastaavat työsuhteessa olevien etuuksia, jolloin kulttuurialoille uskalletaan lähteä yrittämään enemmän.

Digijakelu kehittyy niin nopeasti, ettei lainsäädäntö tahdo pysyä perässä. Tähän olisi hyvä löytää aina ajankohtaiset ratkaisut. Mielelläni löytäisin viisasten kiven myös siihen, miten musiikilla/muusikoilla olisi mahdollisuudet parempaan esilläoloon monikansallisten levy-yhtiöiden ulkopuolella.


Iän merkitys

Ikä ei saa olla työllistymisen este eikä peruste, ja iän kysyminen työhönotto- tai koulutukseenhakutilanteissa tulee kieltää. Vain fyysinen ja henkinen soveltuvuus ratkaisevat.
 

TTIP- ja CETA -sopimukset

TTIP- ja CETA-vapaakauppasopimuksia ja niiden investointisuojaa perustellaan usein sillä, että se lisäisi investointien määrää. Yksikään tehty tutkimus ei kuitenkaan tue tätä väitettä.

TTIP- ja CETA-sopimuksiin liittyy lukuisia ongelmia. Monien asiantuntijoiden mielestä niiden tarkoituksena ei suinkaan ole kansantalouksien kasvu, vaan suuryritysten voittojen maksimointi. Euroopassa valtioiden keinot esim. suosia kotimaista tuotantoa ja julkisia palveluja tai pitää huolta ympäristöstään eivät sopimusten myötä käsittääkseni enää olisi sallittuja, koska "kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet".

Sopimukset sisältävät myös investointisuojan (ISDS), jossa lakimuutoksin taataan suuryrityksille tietty voitto liiketoiminnastaan. Jos valtio muuttaa politiikkaansa tai säätää lakeja, joiden voidaan nähdä estäneen voittojen saamisen, yritys voi haastaa valtion oikeuteen ja vaatia korvauksena menetetyn liikevoiton.

ISDS:llä olisi tietenkin merkittävä ennakoiva vaikutus jo poliittisia päätöksiä tehtäessä, kun valtiot eivät uskaltaisi haasteen pelossa säätää monikansallisten yritysten liiketoimintaa haittaavia lakeja. Oikeudenkäyntien kustannukset voivat olla kymmeniä miljoonia euroja, joten Suomella ei olisi varaa niihin ryhtyä, ja näin suuryritykset pääsisivät käytännössä määräämään poliittisista päätöksistämme.

Oikeudenkäynneissä myös laillisuusperiaate jäisi toteutumatta, koska samat lakimiehet toimivat käytännössä lakien laatijoina, välimiehinä ja asianajajina. "Tuomareina" siis toimivat kolmihenkiset paneelit, joissa istuvilla lakimiehillä on usein erilaisia eturistiriitakytköksiä. Monet ovat ylikansallisten yhtiöiden entisiä hallitusten jäseniä.

Yksi suuri riski Suomessa tulisi todennäköisesti liittymään kaivostoimintaan ja sen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.

Huolta aiheuttaa myös amerikkalaisten geenimuunneltujen ja erilaisin Euroopassa kielletyin tavoin käsiteltyjen elintarvikkeiden vapauttaminen Euroopan markkinoille. Tähän suuntaan EU:n komissio on jo tehnyt myönnytyksen salliessaan pari vuotta sitten maitohappoliuoksella bakteereista puhdistettujen naudan ruhojen myynnin ihmisravinnoksi, joka Euroopassa on aiemmin ollut kiellettyä.

Esim. TTIP-sopimuksen vaikutus kansantalouden kasvuun olisi ennusteiden mukaan marginaalinen 0,05%, joka hukkuu normaaliin vaihtelun sisään. Sopimuksen haitat näyttävät siis olevan selkeästi suuremmat kuin hyödyt.

Mitä TTIP-sopimus mahdollistaisi:

- Tunnetuimpia kanteita lienevät tupakkayhtiö Philip Morrisin miljardikanteet Uruguayta ja Australiaa vastaan, kun askeihin lisättiin kuvia tupakoinnin vaaroista

- Suomen kolmanneksi suurin sähkömyyjä, ruotsalainen Vattenfall, vaati Saksalta satojen miljoonien eurojen korvauksia, koska Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Aiemmin se on haastanut Saksan oikeuteen, koska Saksa halusi puhdistaa Rein-joen vettä.

- Slovakia sai haasteen 2006, kun se päätti peruuttaa julkisen terveydenhuollon yksityistämisen.

- Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalvoitiin vuonna 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma Argentiinan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan vuosibudjetti. Argentiina hävisi välimiesoikeudessa.

- Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelylaitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut ympäristöstandardeja. Välimiesoikeus päätti, että Meksikon on korvattava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti.

- USA:lainen energiayritys sai välimiesoikeudessa läpi 1,77 mrd dollarin korvausvaatimuksen Ecuadorin valtiolta haastettuaan sen oikeuteen, kun 30.000 alkuperäisasukasta (intiaaneja) jäi kodittomiksi ko. energiahankkeiden takia.

- Kanadalainen Gabriel Resources –kaivosyhtiö vaati Romanialta 1,4 miljardin euron korvauksia, mikäli valtio ei myönnä toimilupaa kultakaivoshankkeelle, joka asettaisi Romanian alttiiksi ympäristökatastrofille.

- Yhdysvaltojen ja Kolumbian välinen vapaakauppasopimus antoi yhdysvaltalaiselle monikansalliselle Monsanto-korporaatiolle laajan patentointisuojan geenimuunneltuihin viljelyssiemeniin. Samalla Kolumbian maatalouslakia muutettiin niin, että kaikki muut siemenkannat luokiteltiin epähygieenisiksi ja vaarallisiksi. Tämän seurauksena Kolumbian paikalliset siemenviljat julistettiin laittomiksi ja määrättiin tuhottaviksi. Ainoastaan Monsanton patentoimia geenimuunneltuja siemenlajikkeita sai enää myydä ja kasvattaa. Poliisit laitettiin kolumbialaisten pienviljelijöiden tiloille ja kymmeniä tuhansia tonneja siemenviljaa poltettiin. Syntyi mielenosoituksia, ja viimein presidentin oli kumottava säädös ja sallittava jälleen kotimaisten siementen käyttö.

- Kanadassa on raportoitu tapauksista, joissa on yritetty tehdä ympäristöä parantavia toimenpiteitä, mutta ne ovat kariutuneet painostuksen alla. Yhdysvaltalaiset ICSID -asianajofirmat ovat olleet suoraan yhteydessä Kanadan lainsäätäjiin ja pelotelleet heitä ympäristölainsäädösten seurauksista. Jos lait tulevat voimaan, on asianajajilla jo valmiina syytteet valtiota vastaan.

Sosiaalimenot

Kaikki ennaltaehkäisevä työ terveyden edistämiseksi on tärkeää, jotta sosiaalimenoja saadaan pienemmiksi.

 

Euroopan Unioni

 

EU:sta on sekä hyötyä että haittaa, mutta sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman EU:ta, ei oikeastaan ole mahdollista. Maaseudun autioituminen ja osittain turha sääntely ovat esimerkkejä ei-toivotuista seurauksista. Suomi on myös EU:n nettomaksaja, mutta toisaalta jäsenyys on hyödyttänyt erityisesti suomalaisia vientiyrityksiä. Lienee mahdotonta arvioida, oltaisiinko samaan päästy esimerkiksi kehittämällä Euroopan vapaakauppa-aluetta EY:n ja EEC:n puitteissa.

Lähtökohtaisesti en pidä siitä, että päätösvalta keskitetään byrokraattisiin järjestelmiin ja viedään kauas kohdealueista, joten suhtaudun Euroopan unioniin jossain määrin kriittisesti.

 

Euro

 

Eurosta on sekä hyötyä että haittaa, mutta sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman euroa, ei ole käytännössä mahdollista. Kuitenkin esim. mahdollisuus devalvoida puuttuu meiltä nyt, mikä on talouden kannalta ongelma. Myös heikompien euromaiden taloudellinen tukeminen on haaste.

 

Palkka-, kulutus- ja yritysverot

 

Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten ja hieman sen yli tienaavien verotus on moneen muuhun maahan verrattuna ankaraa. Lähtökohtaisesti kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan ansioistaan yli 50%:a veroa.

 

Palkkaverotusta ei tule kiristää, mutta joitakin haitta- tai kulutusveroja voitaisiin korottaa, kunhan korotukset eivät kohdistu yritysten toimintaedellytyksiin tai pienituloisimpiin. Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tulisi maksaa veronsa Suomeen.

 

Verotusta tulisi kohdentaa paremmin niin, että ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia kuormittava kulutus vähenisi, ja korvautuisi terveyttä edistävällä, ympäristöä säästävällä kuluttamisella, joka voisi enenevässä määrin kohdistua myös harrastustoimintaan ja muuhun itsensä kehittämiseen.

 

Yritysten tulosta ei tulisi verottaa, jos tuotto käytetään työllistämiseen tai investointeihin. Osaamista ja käden taitoja myyvien pienyrittäjien alv-prosentin laskeminen lisäisi kokonaismyyntiä.

 

Perintövero

 

Perittävä omaisuus on jo verotettu tuloveron, ja kiinteistöt lisäksi varainsiirto- ja kiinteistöverojen kautta, joten perinnön verottaminen vielä uudestaan ei tunnu aina reilulta. Perintövero on erityisen ongelmallinen kiinteistöjä perittäessä. Pahimmassa tapauksessa veroa ei kyetä maksamaan ilman perittävän omaisuuden myyntiä, mikä taas ei usein ole mahdollista, koska kiinteistöön jää asumaan vainajan leski.

 

Pitkällä tähtäimellä perintöverosta tulisi luopua kokonaan.

Kiinteistövero

 

Kiinteistövero on tasavero, ja kohdistuu myös niihin heikoimmin toimeen tuleviin, jotka omistavat esimerkiksi vanhan omakotitalon asumista varten, mutta joilla ei ole säännöllisiä tuloja.

 

Ruoan arvonlisävero

 

Ruoan arvonlisäveron avulla kulutusta voitaisiin suunnata kohti terveyttä edistäviä ja ilmastoystävällisiä ruokailutottumuksia.

 

Autoilun verotus

 

Autoilun verotuksellisen tukemisen tulee kohdistua vähäpäästöiseen autoiluun.

 

Auton käyttöön ja päästöjen määrään kohdistuva verotus auttaisi siirtymisessä vähäpäästöisempään, turvallisempaan autokantaan, ja kohdistuisi nimenomaan ympäristöä kuormittavaan toimintaan, ei auton omistamiseen.

 

Jos verotetaan auton käyttöä polttoaineveroa nostamalla, yritysten ja maaseudulla asuvien liikkumis- ja kuljetuskustannusten kasvu on estettävä. Esimerkiksi työmatkojen verovähennysoikeutta tulisi lisätä työmatkan pituuden mukaan.

 

Kannustimet vähäpäästöiseen autoiluun siirtymiseen tulee sitoa uusiutuvan energian käyttöönoton vauhtiin, jotta esimerkiksi sähköautoja ei ladata päästöjä tuottavalla energialla. Myös akkumineraalien kaivaminen maaperästä on ongelmallinen kokonaisuus, ja sen ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää.

Toivoa herättää tähän liittyen vaikkapa suola- ja puuakkujen kehitystyö. Tällaisten innovaatioiden käyttöönotto vähentäisi huomattavasti painetta ympäristöhaittoja aiheuttavien kaivosten perustamiseen.

Perustamani Ympäristöpuolueen tavoitteena on eräiden muiden maiden tapaan saada myös Suomessa voimaan avolouhoskielto. Yhdistettynä kaivosten suljettuun vesikiertoon se suojelisi puhdasta luontoamme, säästäisi maiseman ja mahdollistaisi alueen muut elinkeinot.

 

Lapsilisät

 

Lapsilisien jonkinlaista porrastamista voitaisiin harkita perheen tulojen mukaan.

 

Kehitysyhteistyö

 

Suomi on sitoutunut 0,7%:n kehitysapuun bruttokansantuotteesta. Jos jotain on sovittu, sopimuksesta tulee pitää kiinni. Tällä hetkellä Suomi ei täytä sitoumustaan.

Kehitysyhteistyön avulla saadaan parannettua koulutustasoa, naisten asemaa ja yleistä hyvinvointia. Konfliktit vähenevät, ja väestönkasvua ja pakolaisongelmaa saadaan hillittyä

On pidettävä huolta kehitysavun oikeasta ja tehokkaasta kohdistamisesta.

 

Tienkäyttömaksut

 
Kaikki eivät voi valita liikkumista joukkoliikenteellä, vaikka haluaisivatkin. Näin ollen tietullit/ruuhkamaksut koettelisivat rankimmin pienituloisia, liikuntaesteisiä ja pienyrittäjiä, joille auton käyttö on välttämättömyys.

Yrittäjille, joilla on liiketiloja kaupunkien keskusta-alueilla, aiheutuisi puolestaan haittaa asiakkaiden liikkumisen vaikeutumisesta.

Tiemaksua tulisi kuitenkin periä ulkomaalaisilta, erityisesti raskailta ajoneuvoilta, jos ne tulevat maasta, jossa suomalaiset joutuvat maksamaan tienkäytöstä.

 

Yrittäminen

 

Yritystoiminnan tukeminen

 

Verotuskäytännöstä on saatava yrittämiseen ja työllistämiseen kannustava. Yrittäjäriskistä on palkittava, jotta yrittäminen säilyy houkuttelevana vaihtoehtona.

 

Suomen on tärkeää tiedostaa vahvuutensa, joiden varaan yrittäminen rakennetaan, ja joita kaikella talouspoliittisella päätöksenteolla sitten tuetaan.

 

Kattava pienyritysten verkko mahdollisimman monella eri toimialalla takaa talouden tasapainon.

 

Pienyrittäjien asemaa tulee helpottaa sosiaaliturvaa parantamalla, alv- ja eläkemaksuhelpotuksin ja verottamalla yrityksen tulosta vasta kun se nostetaan yrityksestä, ei jos se käytetään investointeihin tai henkilöstön palkkaamiseen.

 

Kansainvälistyminen

 

Kaikki toimet, jotka auttavat pk-yritysten toiminnan laajentamista ovat kannatettavia. Erityisenä haasteena, alasta riippuen, voi olla muiden maiden lainsäädännön tunteminen ja kauppasuhteiden avaaminen. Vaikka apua onkin saatavissa, se on hajallaan ja mahdollisten palvelujen käyttö voi olla hidasta ja kallista.

 

Olisi harkittava yhteiskunnan toimesta ylläpidettäviä parempia verkkotietopalveluja esimerkiksi potentiaalisten uusien asiakkaiden kartoittamiseksi kohdemaissa.

 

Yritysverotus

 

Yritysten tulosta voitaisiin verottaa vasta kun se nostetaan yrityksestä, ei jos se käytetään investointeihin tai henkilöstön palkkaamiseen.

 

Erityisesti yrityksen perustamista harkitsevat joutuvat tällä hetkellä miettimään, kannattaako yrittäminen lainkaan vai olisiko "mentävä töihin" ilman yrittäjäriskiä. Esimerkiksi 3000 euron kuukausituloa saavan palkansaajan tulotason saavuttaakseen pienyrityksen on pystyttävä saamaan alasta riippuen 6000-7000 euroa myyntiä kuukausittain, jotta yrittäjä voi kaikkien verojen ja yhteiskunnalle suoritettavien maksujen jälkeen saavuttaa saman palkkatason.

 

Järkevä yritys- ja osinkoveron taso on tärkeä osa yrittäjän kokonaisverotusta.

 

Arvonlisävero

 

Korkea alv on suuri ongelma ammattitaitoa myyville yrittäjille, esimerkiksi yksityisopettajille tai käden taitoja myyville. Tämä johtuu siitä, ettei yrittäjällä ole tehtävänä juurikaan hankintoja, joissa hän voisi hyödyntää alv:n. Täysimääräinen alv näillä aloilla siis käytännössä vain nostaa palvelun hintaa ja vähentää siten asiakkaita.

 

Työntekijän vanhemmuudesta yritykselle syntyvät kustannukset

 

Työntekijän lapsi aiheuttaa yritykselle suuria kustannuksia ja muita haasteita. Varsinkin pienyrityksille avainhenkilöiden poissaolo voi olla suorastaan kriittinen ongelma.

 

Olisi luotava tukijärjestelmä, jossa yritykset saisivat tukea vanhemmuudesta aiheutuviin kustannuksiin.

 

Vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen

 

Valtion tehtävä ei ole pelastaa yrityksiä. Merkittävissä ongelmissa valtion on kuitenkin tuettava uudelleentyöllistymistä ja mahdollisesti huolehdittava ympäristönsuojelusta. Yritysten pelastaminen kannustaa jatkossa liikaan riskinottoon, mikä saattaa aiheuttaa suurta haittaa sekä kansantaloudelle että ympäristölle.

 

Yritystoiminnan sääntely

 

Alasta riippuen yritystoiminnan sääntelyä on kohtuuttoman paljon. Työntekijöiden ja asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on perusteltua. Sen sijaan olisi karsittava erityisesti pieniä yrityksiä kahlitsevia turhia sääntöjä ja määräyksiä.

Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Erityisen merkittävää olisi kaikin keinoin helpottaa aloittavien yritysten asemaa ja kasvua, eikä kahlita niiden toimitaedellytyksiä liiallisella sääntelyllä. Sääntely on kohdistettava sinne, missä toiminnasta saattaa aiheutua yhteiskunnalle suurin riski tai haitta.

Useimmiten byrokratia vie turhaa aikaa tärkeämmiltä asioilta. Esimerkiksi yrityksen taloudenpito kaikkine vero- ja muine sääntöineen on yksinyrittäjälle usein vaikeaa, aikaavievää ja kallista.

Ympäristö- ja rakennuslupamenettely, valitusmahdollisuudet


Tärkeintä olisi varmistaa asioiden oikeudenmukainen nopea käsittely, ja erityisesti luvituksen asiallinen ja asiantunteva käsittely kaikissa päätöksenteon asteissa. Hyvin perustellut , huolellisesti tosiasioihin perustuvat päätökset ja puolueeton päätöksenteko vähentävät valitustarvetta.

 

Luovien alojen merkitys tulevaisuudessa

 

Musiikki-, peli- ja muu digitaalinen teollisuus antaa huikeita mahdollisuuksia erityisesti uusille startup-yrityksille, koska yritystoiminnan aloittaminen ei välttämättä vaadi suuria laite- ja tuotantoinvestointeja, vaan suurimmaksi osaksi osaamista ja liikeidean.

 

Sukupuolikiintiöt

 

Yleisesti ottaen en kannata erilaisia kiintiöitä. Osaamisen ja muun sovetuvuuden tulisi olla pääasiallinen kriteeri.

 

Maatalous

On Suomen ja suomalaisten etu, että maanviljely täällä voi hyvin. Saamme kotimaista puhdasta ruokaa, ja maatalouden työllistessä koko Suomi saadaan pidettyä asuttuna.

Maataloustukiin liittyvää byrokratiaa tulisi yksinkertaistaa huomattavasti.

Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus, luonnonmukaisuus ja alkuperän varmuus ovat valtava myyntivaltti, jota pitäisi hyödyntää paremmin kehittämällä tuotteiden vientimahdollisuuksia.
 

Metsätalous

 

Valtion on pyrittävä ohjaamaan metsänhoitoa yhteiskunnan kokonaisedun ja ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, ja samalla huolehdittava siitä, että metsätalous on metsän omistajalle kannattavaa.

Puuosaaminen on Suomen vahvuus, ja uusiutuvana luonnonvarana sen käyttöä myös rakentamisessa tulisi lisätä. Kaavoitus voisi olla yksi keino tukea tätä.

 

Puurakentamista voitaisiin kehittää voimakkaammin myös vientituotteena.

 

Myös metsien virkistyskäytön kehittäminen lisää metsästä saatavia taloudellisia hyötyjä.

 

Metsien kokonaiskasvun tulee kattaa hakkuutarpeet ongelmitta, ja hakkuut tulisi suunnitella siten, etteivät ne aiheuta paikallisia haittoja asukkaille, eläimille, luonnon monimuotoisuudelle tai maisemalle. Avohakkuut tulisi sallia vain poikkeustapauksissa.

Työ

Työn joustavuus ja kannustavuus

 

Työntekijän palkkaamisen tulisi olla helpompaa ja työehtojen joustavampia. Yrityksissä on paljon tehtäviä, joihin tarvittaisiin työntekijöitä, mutta ei välttämättä kokoaikaisesti tai säännöllisin työajoin. Jos tällaisiin tehtäviin palkkaaminen olisi helpompaa, voisivat yritykset työllistää huomattavasti nykyistä enemmän. Parantaisi myös yrityksen vakituisten työntekijöiden jaksamista, kun mahdollisiin tilapäisiin tehtäviin olisi helpommin saatavissa apua.

 

Työelämään tarvitaan turvaa, mutta samalla lisää joustoa paikalliseen sopimiseen erityisesti pienyritysten aseman turvaamiseksi.

 

Tällä hetkellä työllistäminen on erityisesti pienille yrityksille liian hankalaa ja kallista. Vaikka sekä yritys että työnhakija haluaisivat solmia työsopimuksen tietyin ehdoin, se ei aina ole lain tai järjestöjen sopimusten takia sallittua. Tämä koituu sekä työntekijän, yrityksen että lopulta yhteiskunnan vahingoksi.

 

On tärkeää, että pelisäännöt on sovittu työntekijän ja työnantajan välillä ja työsopimuksen tekovaiheessa. Jos molemmilla on halu solmia tietynlaiset ehdot, eivät lait ja muut säädökset saisi estää työnsaantia.

 

Työnteon tulee aina olla mielekästä. Velvoitteiden lisäämisen sijaan tulisi kannustaa työllistymään poistamalla sosiaaliturvan kannustinloukut ja kehittämällä lisää joustavia työllistämisen mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa.

 

Työn tuottavuuden lisääminen

 

Suomi ei ainakaan toistaiseksi pysty kilpailemaan tuotteiden hinnalla, vaan tuottavuuden kasvattamisessa on panostettava laatuun ja innovaatioihin. Laadukkaasta työstä ollaan valmiita maksamaan enemmän.

 

Suomessa koulutuksen ja sitä kautta osaamien taso ovat korkealla. Koulutukseen tulee edelleen panostaa, ja pitää huolta siitä, että Suomen maine osaajana säilyy.

 

Työllisyys

 

Tärkeintä on tukea yritystoimintaa ja luoda työtä joka puolelle Suomea, jotta ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita myös asuinpaikkansa.

 

Työpaikkoja tulee luoda erityisesti aloille, joilla on suuri, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava kasvupotentiaali, ja mahdollisuus uniikkeihin tuotteisiin ja ratkaisuihin edelläkävijän asemassa.

 

Suomessa Clentech-ala kasvaa kovaa vauhtia, ja toinen hyvä työllistäjä tulee olemaan hajautettu uusiutuva energiantuotanto. Suomessa aurinkoenergian läpimurto on jo alkanut, ja tulee jatkumaan lähivuosina kiihtyvällä tahdilla.

 

Erilaisin kannustimin on lisättävä myös ikääntyvien työntekijöiden työllistymistä, ja sosiaalietuuksista on poistettava erilaiset kannustinloukut, jotta kaiken työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

 

Nuorten työllistyminen

 

Lainsäädäntöä olisi kehitettävä niin, että työntekijän oikeudet turvataan, mutta samalla yritykselle ja työntekijälle annetaan vapaammat mahdollisuudet sopia työsopimuksen ehdoista varsinkin pienyrityksissä. Tämä saattaisi joissain tilanteissa mahdollistaa esimerkiksi useamman työttömän nuoren palkkaamisen.

Oppisopimuskoulutuksen kustannukset yrittäjälle tulee pitää sellaisella tasolla, että oppiin ottaminen on kannattavaa.

 

Ikääntyvien työllistyminen

 

Suomen huoltosuhde on eräs EU.n heikoimpia, joten ikääntyvien työmahdollisuuksia on lisättävä. Osin se voi tapahtua eläkeikää nostamalla, mutta myös yrityksille tarjottavien kannustimien ja parempien työolosuhteiden avulla.

Ikääntyvien, kaikkein vaikeimmin työllistyvien, työllistämiseksi on kehitettävä palkkatukea ja työnantajamaksujen alentamista. Yritykselle ja työntekijälle on annettava vapaammat mahdollisuudet sopia työsopimuksen ehdoista erityisesti pienyrityksissä.
 

Eläkeikärajaa voidaan nostaa eliniän odotteen mukaisesti, mutta tärkeää on ensin huolehtia siitä, että 65-vuotiailla ja sitä nuoremmilla on mahdollisuus pysyä mukana työelämässä.

 

Työelämässä tulisi päästä kokonaan eroon iän merkityksestä työhönottotilanteissa ja siirtyä sen sijaan pitämään valintakriteereinä osaamista ja fyysistä kuntoa. Näin itsestään ja terveydestään huolta pitävät olisivat iästä riippumatta työnhaussa samalla viivalla todellisen suorituskyvyn ja työssäjaksamisen perusteella. Tämä olisi huomattavasti oikeudenmukaisempi tapa valita työntekijöitä kuin valitseminen iän perusteella. Käytäntö motivoisi ihmisiä myös pitämään huolta kunnostaan, mikä olisi kansanterveyden paranemisen myötä koko yhteiskunnan etu.

 

Työttömästä yrittäjäksi

 

Yrittäjäksi siirtymistä ja yritystoiminnan aloittamista pitäisi kannustaa esimerkiksi työttömien "starttirahalla". Työttömyyskorvausta saisi käytännössä siihen asti, kun yritys alkaa tuottaa palkkaa vastaavasti.

Palkat

 

Palkkoja tulee korottaa hillitysti, jotta yritysten suhteelliset palkkakustannukset pienenisivät, Suomen kilpailukyky paranisi ja vienti alkaisi vetää, mikä puolestaan lisäisi työpaikkoja. Työttömyyden helpottamiseksi työnantajamaksuja tulisi helpottaa erityisesti pienyrityksissä.

 

Ostovoima tulee myös säilyttää, joten aivan kokonaan palkankorotuksia ei voida jäädyttää. Ostovoiman lisäämiseen voidaan käyttää myös erityisesti pieni- ja keskituloisten verohelpotuksia.

 

Työllisyystilanteen ollessa näinkin huono voitaisiin työehtosopimuksia pienempiä palkkoja kokeilla. Työntekijän oikeudet tulee turvata, mutta osapuolille annetaan vapaammat kädet sopia työehdoista varsinkin pienyrityksissä. On kaikkien etu, että työntekijä voidaan työllistää edes vähäksi aikaa työttömyyden sijaan. Kuitenkin työllistämisen helpottamiseksi tulisi lähteä ensisijaisesti vähentämään työllistämisen sivukuluja ja mahdollistamaan vähemmistä työtunneista sopiminen, kunhan asia on molempien osapuolten intresseissä.

 

Matalampien minimipalkkojen sijaan tulisi kehittää joustavampia osa-aikajärjestelyjä ja purkaa sosiaaliturvan kannustinloukkuja. Lisäksi tulee erilaisin toimin kannustaa yrityksiä työllistämään työttömiä.

 

Sosiaaliturva

 

Sosiaaliturva ei kohdennu riittävästi sitä todella tarvitseville.

Korvausjärjestelmää tulee muuttaa siten, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

 

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat eivät useinkaan ole niitä helpoiten työllistyviä. Siksi on hyvä, että heillä on mahdollisuus pysyä kiinni työelämässä tavalla tai toisella, jolloin mahdolliuudet työllistyä paranevat. Työn tulisi kuitenkin aina olla mielekästä.

 

Nollasopimukset

 

Nollasopimukset voivat joissain tapauksissa olla liikaa työnantajaa suosivia ja antavat mahdollisuuden minimoida kulut ja maksimoida voitot työntekijöiden kustannuksella. Tällainen on lainsäädännöllä estettävä.

 

Toisaalta on myös tilanteita joissa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Silloin nollasopimukset on voitava sallia.

 

Nollasopimustöiden vastaanotto ei saisi vaarantaa työttömyysturvaa tai muita tukia, eikä nollasopimusten teko saisi heikentää yrityksen muiden työntekijöiden asemaa. Jos tämä onnistuu, nollasopimukset voivat joissain tapauksessa olla yksi keino parantaa työllisyyttä ja kannustaa edes tilapäiseen työntekoon.

 

Erityisesti yksinyrittäjien mahdollisuudet palkata apua ovat usein huonot, jos työntekijälle on tarjottava tietty minimituntimäärä.

 

Suomen kolmikantajärjestelmä

 

Suomen kolmikantajärjestelmä on auttanut työelämän turvan rakentamisessa. Toisaalta yhteiskunnan sananvalta on joissain tapauksissa liiaksi kaventunut, ja vahvat liitot ovat pystyneet saavuttamaan kohtuuttomia sopimusehtoja jäsenilleen ja samalla vääristämään palkkatasoa eri alojen välillä. Miksi paperikoneen hoitajan palkka voi olla kaksinkertainen vanhuksen hoitajaan verrattuna?

 

Olisi yhteiskunnan tehtävä varmistaa eri alojen keskinäinen tasa-arvo, ottaen samalla huomioon kansantalouden tila kokonaisuutena. Työmarkkinajärjestöjen ensisijainen tavoite on ajaa jäsenistönsä etuja, joten niiden mahdollisuus huomioida kokonaistilanne on rajallinen.

Työperäinen maahanmuutto

Työperäinen maahanmuutto saattaa alasta riippuen olla hyvinkin tarpeellista, mutta pitäisi pureutua erityisesti siihen, miksi työ ja tekijät eivät kohtaa Suomessa, vaan työttömyyttä on niinkin paljon.