Päätöksenteko

Päätöksenteossa pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja maalaisjärjen käyttöön. En hyväksy sitä, että asioista päätettäessä kävellään edes talouskasvun tai työllisyyden nimissä ihmisten perusoikeuksien yli, loukataan yleistä oikeustajua tai tuhotaan ympäristöä ja asuinolosuhteita sietämättömällä tavalla. Jos nykyiset järjestelmämme edellyttävät kaikkea tätä, ne on päivitettävä ihmisläheisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi.

Päätöksillä, toimenpiteillä ja selvityksillä tulee saavuttaa käytännön tasolla selkeää hyötyä. Voimavaroja ei kannata tuhlata turhaan ja laaduttomaan tekemiseen tai hyvää tarkoittavaan näpertelyyn.

Kun tavoitteena on tasapainoinen ihminen ja menestyvä kansakunta, oma toimintani ohjautuu alla esitettyjen lähtökohtien mukaisesti. Kaikki ne ovat oleellisia rakennuspalikoita, mutta tässä järjestyksessä.

1. Maapallon elämän edellytysten säilyttäminen

Tietenkin. Voisi kuvitella, että tämä on itsestäänselvyys, mutta päätöksentekoa seuratessa huomaa, että prioriteetteina ovatkin usein aivan muut asiat.

* Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Ellemme onnistu, kaikkia seurauksia ei edes osata ennustaa, mutta se tiedetään, että seuraa kuivuus, nälänhätä ja valtava pakolaisongelma.

* Maailmanlaajuinen terrorismin ja suursotien uhan torjunta

* Ihmisten luontosuhteen ylläpitäminen. Jos ihmiset vieraantuvat luonnosta, sen puolustamista ei enää koeta tärkeäksi.

2. Terveys ja turvallisuus

* Väkivallan uhan minimointi
- Mielenterveyden ylläpito, huumeongelman ratkaisut.

* Terveysriskien minimointi:
- Riittävä uni, henkilökohtainen vuorokausirytmi.
- Asumisterveys: terveet talot, ympäristömelun ratkaisut.
- Stressi pois. Liikuntaan kannustaminen.
- Laadukas terveydenhoito ja lääkäripalvelut.
- Terveellinen ruoka: Luomun tukeminen, verotuksella ohjailu terveellisiin valintoihin.
- Ympäristön kauneusarvot edistävät tutkitusti terveyttä.
- Rattijuopot pois liikenteestä.

3. Koti, perhe ja ystävät

* Mahdollisuus elää rakastettuna ja vuorovaikutuksessa perheen ja ystävien kanssa omalla kotiseudullaan.

4. Itsensä kehittäminen älyllisesti ja tunne-elämyksin. Vaikutusmahdollisuudet.

* Musiikki, taide, lukeminen, viihde, kulttuuri, harrastaminen, kielitaito
* Omaan lähiympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttaminen.

5. Raha-asioiden sujuminen

* Mielekäs työ, riittävä korvaus.

6. Ammatissa kehittyminen tai sen vaihtaminen, jatko-opiskelu

* Ikä ei saa olla työllistymisen tai opiskelun este.

7. Henkisen tasapainon etsiminen kunkin omista lähtökohdista

* Hengellisyys, filosofia ym.

***

Kansakunta ei voi menestyä, jos sen päättäjillä ei ole ymmärrystä menestymisen edellytyksistä. Yrittäjän tärkein menestymisen edellytys on asenne: usko omiin kykyihin, tahto kehittää niitä edelleen, ja voima sinnitellä vaikeuksien läpi. Sama koskee päättäjiä. Tarvitaan visio päämäärästä, ja sitten rohkeutta ja taistelutahtoa ryhtyä pitkäjänteisesti sitä tavoittelemaan. Kun samalla pidetään tuntosarvet esillä, nähdään aina nopeasti myös uudet mahdollisuudet, ja ollaan valmiita reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Liika varovaisuus ja jahkailu eivät johda hyvään lopputulokseen. Tarvitaan sopivasti riskinottokykyä vastuuntuntoon yhdistettynä. Pitää uskaltaa tehdä rohkeita valintoja, joita ohjaa kuitenkin aina näkemys siitä, mikä on ihmisyydessä tärkeintä.

Päättäjän tehtävä on näkemykseni mukaan pohjimmiltaan palveluammatti. Voidakseen pitää huolta siitä, että Suomessa on kaikilla hyvä olla, päättäjien olisi hyvä säilyttää kosketuspinta erilaisissa elämäntilanteissa oleviin ihmisiin ja yrittää saada jatkuvasti lisätietoa erilaisista asioista mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Päättäjän tehtävä ei ole helppo, koska toimivankin demokraattisen järjestelmän haittapuoli on se, että juuri kukaan ei ole koskaan aivan täydellisen tyytyväinen vallitseviin oloihin. Keskimäärin kaikilla on asiat demokratiassa kuitenkin melko hyvin moniin muihin valtiomalleihin verrattuna.

Päättäjien keskinäinen yhteistyö puoluerajojen yli olisi tärkeää. Aina eri alojen parhaat asiantuntijat tai yhteistyökumppanit eivät välttämättä löydykään juuri siitä omasta lähipiiristä. Linnoittautuminen vain oman puolueen näkemysten muodostamaan kuplaan tekee avoimen keskustelun ja yhteistyön hankalaksi, eikä edistä keskinäistä luottamusta.

Asioista päätettäessä tulisi myös käyttää paljon enemmän hyväksi ruohonjuuritasoa - ihmisiä, joilla on sisältä päin nähtynä usein hyvä näkemys siitä, miten asioita voitaisiin kehittää. Tämä koskee myös työelämää. Liian vähän kysytään niiltä, jotka päätöksiä kuitenkin käytännössä toteuttavat. Usein he osaisivat nähdä juuri ne toimivimmat ratkaisut.

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien omaan elinympäristöönsä ja maan asioihin on aina oltava todellisia, ei pelkkä muodollisuus. "Osallistaminen" pelkästään siksi, että se kuuluu muodollisesti prosessiin, on väärin, ja lisäksi kaikkien ajan tuhlausta.

Mitä hyvä eduskunta tekee?

* Pyrkii yhteistyössä puoluerajojen yli etsimään ne mahdollisimman yhtenäiset ihanteet, joihin kaikki voivat pyrkiä.
* Näkee edustajien monipuoliset taustat ja näkemykset suurena mahdollisuutena demokratian toteutumiseen.
* Tekee tulosta hyvän lainsäädäntötyön kautta.
* Varmistaa, että kaikilla on Suomessa hyvä olla niin kotona, koulussa kuin työpaikoillakin.
* Tiedostaa Suomen ja suomalaisten vahvuudet ja pelaa niillä hyödyntäen kaikkien osaamisen.
* Kehittää yhteiskuntaa jatkuvasti sellaiseksi, että menestyminen ja hyvät oltavat ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa.